JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Ketterät ohjelmistonkehitysmenetelmät ovat tämän vuosituhannen puheenaihe ohjelmistojen kehityksen alueella. Monet suuret ohjelmistoalan yritykset tutkivat menetelmien käyttöönottoa. Ketterät ohjelmiston sisältävät paljon uusia elementtejä varsinkin organisatorisen tiedon hallintaan. Ketterissä ohjelmistonkehitysmenetelmissä tiedonkulkua on yritetty parantaa kasvokkain kommunikoinnin avulla. XP-ohjelmistonkehitysmenetelmässä on käytössä pariohjelmointi, Scrum-ohjelmistonkehitysmenetelmässä on käytössä päiväpalaverit ja jaettu työskentelytila. Myös ketterien ohjelmistonkehitysmenetelmien iteraatiosyklit parantavat kommunikaatiota.

Vaikka ketterissä ohjelmistonkehitysmenetelmissä on pohjimmiltaan ollut alusta saakka paljon tiedon johtamisen elementtejä, käytännössä on menetelmien käyttö keskittynyt vielä ratkaisemaan teknisiä ongelmia ja tiedon johtamisen näkökulmat ovat olleet hyvin toissijaisia. Käytännön tekijät ketterissä ohjelmistotiimeissä ovatkin yleensä pohjakoulutukseltaan suuntautuneet enemmän tekniikkaan kuin johtamiseen tai tiedon johtamiseen. Tutkimuksen mielenkiinto onkin, kuinka ketterät menetelmät käytännössä toteuttavat niihin liitettyjä tiedon hallinnan elementtejä, ja kuinka vuosia perinteiseen dokumentointiin luottaneet yritykset ovat pystyneet muuttamaan toimintatapojaan ketterien menetelmien aatteita hyödyntäviksi.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin ketterän ohjelmistonkehityksen räätälöityjä prosesseja. Tutkimuksessa paneuduttiin yksinkertaisilla haastatteluilla yritysten kehittämiin ketteriin ohjelmistonkehitysprosesseihin ja siihen, mitenkä prosessit huomioivat ketterien ohjelmiston kehitysmenetelmien taustalla olevat tiedon hallinnan teoriat.

Oliko ketteriin ohjelmistonkehitysmenetelmiin siirtyminen muuttanut tämän tutkimuksen kohteena olleiden yritysten dokumentointi käytäntöjä? Haastattelut kertoivat aika selvästi, että tieto projekteissa välittyy yhä dokumenttien avulla. Yllättävää ei ollut, ettei ketteriin menetelmiin siirtyminen ole oikeastaan tuonut mitään muutosta dokumentoinnin tarpeeseen. Jopa kasvua erilaisten raporttien muodossa ilmeni. Kaksi kolmesta haastatelluista perusteli, että virtuaalitiimit ja offshore-toiminta vaativat korostetun tarkkaa dokumentointia. Lisäksi oli yleistä, että dokumentointia ei suunniteltu projektikohtaisesti, vaan turvauduttiin vanhoihin käytäntöihin ja malleihin. Dokumentointia tehtiin turhaan, eikä aina edes tiedetty mihin tietoa tullaan käyttämään. Dokumenteissa keskityttiin kertomaan vain suunnitteluratkaisut, eri vaihtoehtojen ja taustojen selvittely oli harvinaista.