JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkielmani aihe on kahden Japanissa asuvan suomalaisen kielidiskurssit. Informanttini ovat suomalaisia naisia, jotka ovat asuneet ulkomailla useita vuosia: ensin Isossa-Britanniassa, sitten Japanissa. Aineistoni koostuu informanttieni yksilöhaastatteluista sekä heidän yhteisestä keskustelustaan. Ensimmäisen informanttini haastattelu on nauhoitettu Suomessa syksyllä 2010, ja toisen informanttini haastattelu sekä informanttien yhteinen keskustelu Japanissa keväällä 2011. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia diskursseja informanttini rakentavat osaamistaan kielistä — suomesta, englannista ja japanista. Tätä tarkastelen sen kautta, millaisia merkityksiä ja rooleja informanttini liittävät osaamiinsa kieliin. Lisäksi halusin keskustelun avulla selvittää, miten diskursseihin vaikuttaa se, että niitä jaetaan toisen samanlaisessa tilanteessa olevan henkilön kanssa. Tutkimukseni teoriaosassa olen käsitellyt kielen merkitystä, äidinkieltä ja identiteettiä sekä monikielisiä konteksteja, joissa yhä useammat suomalaiset elävät. Aineistoni analyysissä olen käyttänyt diskurssianalyysin menetelmää ja muodostanut neljä kielistä puhumisen tapaa eli diskurssia: välinediskurssin, normatiivisuusdiskurssin, kielen ja kulttuurin yhteyden diskurssin sekä identiteettidiskurssin. Informantit rakentavat normatiivista diskurssia ainoastaan suomen kielestä ja arvottavat kielensä puhtautta ja kunnollisuutta. Välinediskurssissa kielet nähdään kommunikaatiotehtävänsä valossa ja tilannesidonnaisina. Englannin kieli rakentuu välinediskurssissa lingua franca -tehtävän kautta, mutta suomen kieli näyttäytyy jokapäiväisessä elämässä ja kansainvälisissä tarkoituksissa käyttökelvottomana. Informanttini näkevät kielen ja kulttuurin yhteyden äidinkielen ja suomen kielen kautta, mutta kontrastoivat sen itselleen vierasta kielenkäyttötapaa ja kulttuuria edustavaan japanin kieleen. Informanttien identifioitumisen kielet ovat suomi ja englanti, ja toinen informanteista myös nimesi englannin äidinkielekseen. Suomen ja englannin äidinkieliperustelut kuitenkin erosivat toisistaan. Japanin kielen kautta informantit hahmottivat, mikä on heidän identiteettinsä ulkopuolella, ja siihen he eivät samaistuneet.