JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimus käsittelee maakuntalehti Lapin Kansassa käytyjä keskusteluja Euroopan unionin (EU) tavoite 6 -rakennerahasto-ohjelmasta Suomen ensimmäisellä EU-jäsenkaudella ja lehden roolia niissä. Tutkimuksessa sovelletaan metodeina diskurssianalyysiä ja menneen tulevaisuuden tarkastelua. Huomio kiinnittyy siis tutkimusaineistossa käytettyyn kieleen ja sen taustalla näkyviin motiiveihin ja ilmiöihin sekä menneeseen tulevaisuudenajatteluun. Metodien avulla selvitetään, minkälaisia keskusteluja lehdessä käytiin rakennerahastoihin liittyen, missä meni lehden kannan raja sekä mitkä toimijat lehti nosti uutisissa esiin ja mikä lehden rooli oli keskusteluissa. Aluksi uutisissa oli mukana useita maakunnallisia toimijoita virkamiehistä yrittäjäjärjestöihin. Tämä heijasteli hyvin ohjelman luontiin liittynyttä innokkuutta Lapissa. EU koettiin uutena toivona siinä, että maakunta voisi jatkossa toimia ohi jähmeäksi koetun kansallisen keskushallinnon, jonka myöhemmin katsottiin vievän kaiken EU:sta saadun hyödyn. Niin keskusteluihin osallistuneet henkilöt kuin lehti korostivat ohjelman luonnissa myytillisellä yhteisöretoriikalla Lapin erityisyyttä suhteessa muihin maakuntiin ja myöhemmin byrokraattiseksi tilaksi uutisoituun Helsinkiin. Lappi esitettiin homogeenisena alueena, vaikka rivien välistä oli luettavissa myös vaikkapa edunvalvonnalla saavutettujen etujen jakautumiseen liittyvää eriarvoisuutta maakunnan sisällä. Koko tarkastellun ajanjakson aikana oli huomiota herättävää se, että Lapissa etsittiin ensisijaisesti lyhyen tähtäimen keinoja parantaa maakunnan taloudellista tilannetta. Virkamiehet esittivät yrittäjien löytäneen rakennerahastohankkeet, vaikka niihin liittyvässä tiedossa ja rahoituksessa oli puutteita. Myös lehti linjasi rakennerahastovarojen käytön sopivan parhaiten perinteisiksi katsomiensa elinkeinojen tukemiseen ja suitsi hanketoimijoita rakennerahan käytöstä koulutushankkeisiin yrityshankkeiden kustannuksella. Vaikka lehti suhtautui ilmeisen kriittisesti rakennerahan käyttöön, käsitteli se kuitenkin sitä uutisissaan myös metaforien kautta, jolloin kevyen koristeellisuuden ansiosta rahoituksen ympärille ladattiin arvonnan tunnelmaa reunaehtoisuuden sijaan. Tavoite 6 -ohjelma esitettiin lehdessä pysyvämpänä kuin mitä se todellisuudessa oli. Ohjelman väliaikaisuus oli tiedossa, mutta sen loppuminen esitettiin uhkaavana. Tällä niin lehti kuin lappilaiset toimijat motivoivat maakuntaa edunvalvontaan. Vuonna 2000 aloittaneen uuden tavoiteohjelman neuvotteluissa Lapin liitto antoi lopulta kiitosta myös keskushallinnolle, mutta lehti esitti Lapin pääsyn ohjelmaan liiton meriitiksi ja säilytti roolinsa maakunnan puolestapuhujana.