University of Oulu

Teachers as civic actors: narratives on civic activity experiences

Saved in:
Author: Huuskonen, Susanna
Organizations: University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Education
Format: ebook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303121097
Language: English
Published: Oulu : S. Huuskonen, 2013
Publish Date: 2013-03-12
Physical Description: 71 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Jokikokko, Katri
Reviewer: Jokikokko, Katri
Sääskilahti, Minna
Description: This thesis researches teachers as civic actors. The thesis begins with defining civic activity with the help of related terms. Next civic education is discussed first from a historical perspective and then in today’s context. The roles of socialization and schools in civic education will be contemplated in order to situate the teacher as a civic actor to a surrounding context. Teachers as civic actors are then studied from the critical pedagogy point of view and lastly from a practical perspective. In the end of the theoretical part civic activity’s role in teacher education is discussed and two examples of previous studies on teachers as civic actors are presented. The aim of the research is to study the characteristics of teachers as civic actors both from the theoretical point of view and through empirical research. The methodological choice is analysis of narratives and as data there are narratives written by teachers who have been active during their studies. It can be concluded that teachers who are civic actors promote civic activity through being a role model to their students and other people around them. These teachers are, as Giroux would define, transformative intellectuals, who are critical thinkers and active agents of change. They believe in themselves, want to influence decision-making and voice their opinions in wide societal debate. Teachers as civic actors emphasize action through their example, and encourage their students to participate as well. In practice they accomplish this by creating opportunities for being active by introducing or generating arenas for influencing. Open discussion is another important tool; these teachers inspire their students to think critically and use their voice by hosting debates and using real life references that the students can relate to. Both the theoretical and the empirical part demonstrate that civic activity is important for the growth of teachers as civic actors. The civic activity experiences of the participants have transformed them as people, but also as teachers and organizational experts. They narrate that they undeniably are better teachers today because of being active and argue that the skills they acquired through organizational activities are in use every day as teachers as well. Today civic activity still has only a tiny role in teacher education even though it should prepare teachers that will raise children and youth to become future-oriented active citizens. Based on the theory and the findings of the research it can be concluded that teacher education should have a bigger effect on the future teachers in regards to being active. Teacher education should provide for the needs of future generations by ensuring that future teachers are well equipped civic actors. Teacher students need to be introduced to various arenas of influencing in and outside the faculty by their teacher educators. More importantly, they need to be encouraged to participate in action, think critically, and have belief in their ability to influence. Today’s active teacher students are tomorrow’s teachers as civic actors.
Tämän tutkielman aiheena ovat opettajat kansalaistoimijoina. Tutkimus alkaa kansalaisvaikuttamisen määrittelemisellä lähikäsitteiden avulla. Seuraavaksi tarkastellaan kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen ensin historiallisesta ja sen jälkeen nykypäivän näkökulmasta. Sosiaalistamisen ja koulujen roolia aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisessa pohditaan, jotta saadaan käsitys siitä asiayhteydestä, missä opettaja kansalaistoimijana toimii. Sen jälkeen aiheeseen otetaan kriittisen pedagogiikan ja käytännön näkökulmat. Teoreettisen osan lopussa tarkastellaan kansalaisvaikuttamisen roolia opettajankoulutuksessa ja esitellään kaksi esimerkkiä aikaisemmista tutkimuksista. Tutkielman tavoitteena on tarkastella sekä teorian että empirian avulla, mitä ominaisuuksia on opettajilla, jotka ovat kansalaisvaikuttajia. Tutkimusmenetelmänä on narratiivinen analyysi ja aineistona sellaisten opettajien narratiiveja, jotka ovat olleet aktiivisia kansalaisvaikuttajia opintojensa aikana. Yhteenvetona voi sanoa, että opettajat, jotka ovat kansalaisvaikuttajia, innostavat esimerkkinsä kautta oppilaitaan ja muita ihmisiä ympärillään kansalaisvaikuttamiseen. Nämä opettajat ovat, kuten Giroux kuvaa, transformatiivisia intellektuelleja, jotka ajattelevat kriittisesti ja ovat aktiivisia muutoksen edustajia. Opettajat, jotka ovat kansalaisvaikuttajia korostavat käytännön toiminnan merkitystä ja kannustavat oppilaitaan osallistumaan. Käytännössä he luovat mahdollisuuksia aktiivisuudelle esittelemällä ja järjestämällä erilaisia vaikuttamisen kanavia. Avoin keskustelu on myös tärkeä työkalu; nämä opettajat inspiroivat oppilaitaan järjestämiensä väittelyiden avulla ajattelemaan kriittisesti ja ilmaisemaan mielipiteitään. Sekä teoreettinen, että empiirinen osa tutkielmaa osoittavat, että kansalaisvaikuttaminen on tärkeä osa kasvussa aktiivisuutta kannustavaksi opettajaksi. Osallistujien kansalaisvaikuttamiskokemukset ovat muokanneet heitä ihmisinä, mutta myös opettajina ja järjestötoimijoina. He kertovat olevansa epäilemättä parempia opettajia nyt aktiivisuutensa takia. He perustelevat, että ne taidot mitä he oppivat kansalaisvaikuttamisen kautta ovat olleet hyödyksi opettajan ammatissa. Nykyään kansalaisvaikuttamiselle on vain pieni rooli opettajankoulutuksessa, vaikka sen kuuluisi kouluttaa opettajia, jotka kasvattavat tulevaisuuden aktiivisia kansalaisia. Teorian ja tutkielman tulosten perusteella voi todeta, että opettajankoulutuksella pitäisi olla suurempi osa tulevaisuuden kansalaisvaikuttajien valmentamisessa. Opettajankoulutuksen tulisi esitellä erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja kanavia opiskelijoille tiedekunnan sisällä ja sen ulkopuolella. Tärkeintä olisi, että opettajaopiskelijoita kannustetaan osallistumiseen ja kriittiseen ajatteluun ja saadaan heidät uskomaan, että he pystyvät vaikuttamaan. Tämän hetken aktiiviset opettajaopiskelijat ovat tulevaisuuden kansalaisvaikuttajia.
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.