JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksen aihe on Kemin epäviralliset paikannimet eli sellaiset nimet, jotka eivät ole kaavanimiä. Tutkimusaineisto on kerätty verkkokyselynä joulukuussa 2011. Kyselyyn saivat vastata kaikki, jotka asuvat tai ovat joskus asuneet Kemissä. Informantteja kertyi tutkimukseen yhteensä 54. Aineistossa on 394 epävirallista nimeä, joista 38 nimeä on käytöstä poistuneita epävirallisia nimiä, jotka olen jättänyt analyysin ulkopuolelle. Nimettyjä paikkoja on yhteensä 225. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen on Kemin epävirallisen paikannimistön luonne. Tutkin nimeämisperusteita ja -tapoja, nimien yleisyyttä sekä erityisesti nimistä ilmentyviä asenteita. Vertailen Kemin epävirallista nimistöä mahdollisuuksien mukaan myös muista kaupungeista tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimusmetodini on empiirinen ja aineistopohjainen. Tutkimus on pääosin kvalitatiivista, mutta käytän jonkin verran myös kvantitatiivisia metodeja määrittäessäni esimerkiksi nimeämisluokkien osuuksia koko aineistosta. Jaottelen nimet nimeämisperusteiden mukaan esimerkiksi paikanlajeittain. Jaan nimet sekundaareihin ja primaareihin nimiin nimeämistavan mukaisesti. Lisäksi tarkastelen nimien sisältämiä asenteita käyttäen apuna pääosin teemoittelua. Kemin epävirallinen paikannimistö noudattelee pääpiirteittään samaa kaavaa kuin muiden aiemmin tutkittujen kaupunkien epäviralliset nimistöt. Sekundaareja, virallisen nimen pohjalta muodostettuja paikannimiä, on aineistossa selkeä enemmistö, yhteensä 64,4 prosenttia. Primaareja, muun kuin virallisen nimen pohjalta muodostettuja paikannimiä, on aineistossa puolestaan 35,6 prosenttia. Eniten Kemissä on nimetty rakennuksia. Aineistossa on muista pienemmistä kaupungeista poikkeavasti runsaasti epävirallisesti nimettyjä katuja ja kulkuväyliä, mikä voi kertoa siitä, että kemiläiset hahmottavat ympäristöään eri tavalla kuin esimerkiksi torniolaiset. Aineiston yleisin nimenmuodostustapa on johtaminen, 28 prosenttia aineiston nimistä on muodostettu johtimia käyttäen. Slanginimistölle tyypillisesti is-johdin on johdetuissa nimissä käytetyin. Aineistossa noin joka viides nimi sisältää huumoria tai asenteita. Erityisesti aineistosta nousevat esiin erilaiset pejoratiiviset ja rasistiset nimet. Esimerkiksi Kemi on saanut useita herjaavia nimiä, kuten Kembolandia ja Kempala. Kemissä aiemmin vahvasti vallinnut poliittinen ilmapiiri näkyy aineiston nimissä Kemingrad ja Kremlin torni. Rasistiset nimet kertovat puolestaan siitä, että nimenkäyttäjät kokevat esimerkiksi maahanmuuttajat vieraina, ”toisina”. Näin ollen toiseus voidaan ilmaista pejoratiivisissa nimissä, kuten Mutiaistenmäki ja Kurdikukkula. Tutkimukseni osoittaa, että erityisesti asenteelliset epäviralliset paikannimet ovat ala, jota tulisi tutkia enemmän. Myös nimenkäyttäjien mielipiteet ja asenteet nimiä kohtaan kaipaisivat tutkimusta.