University of Oulu

När måttet blir rågat : en studie av arbetsrelaterad stress och utbrändhet hos svensklärare

Saved in:
Author: Salow, Katja
Organizations: University of Oulu, Faculty of Humanities, Nordic Philology
Format: ebook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 23.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201304251204
Language: Swedish
Published: Oulu : K. Salow, 2013
Publish Date: 2013-04-25
Physical Description: 100 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Rossi, Paula
Reviewer: Rossi, Paula
Niemi, Hannu
Description: Stressen och utbrändheten har fått stor uppmärksamhet men det är inte tecken på en modefluga utan den återspeglar förändringar i både arbetslivet och samhället. Eftersom arbetstakten ökar hela tiden är brådska och stress företeelser som är bekanta för alla. Dagens arbetsmiljöer skapar utmärka möjligheter till utbrändheten att utvecklas. Utbrändheten är ändå ett allvarligare tillstånd än en vanlig trötthet eller en vardaglig missnöjdhet mot arbetet eller livet. Syftet med denna undersökning är att förstå bättre företeelserna stress och utbrändhet. Eftersom stressen och utbrändheten är aktuella frågor som påverkar många lärare idag koncentrerar denna undersökning på lärare och i synnerhet på svensklärare. I undersökningen studeras det hur svensklärare orkar på arbetet och vilka faktorer som påverkar deras ork. Därtill granskas det vilka strategier lärare har för att förebygga och behandla stress och utbrändhet. För att samla in material användes det en enkätundersökning för svensklärare i Finland. 84 lärare runtom i landet besvarade enkäten. Enkäten bestod av 23 frågor och den innehöll både öppna och slutna frågor. Metoder som användes i undersökningen var både kvantitativa och kvalitativa. Den kvantitativa metoden grundar sig på räknebara uppgifter medan den kvalitativa metoden undersöker informanternas svar på en djupare nivå. Undersökningen är således både beskrivande och förklarande. Den arbetsrelaterade utbrändheten är en mångskiftande sydrom som har flera aspekter. Bland annat kan symptom på och orsaker till utbrändhet variera betydligt mellan individer. På grund av detta är det inte möjligt att utkristallisera hela syndromet i en enda mening. För att förstå hela företeelsen bättre måste man granska den från flera olika synvinklar och beakta flera olika faktorer. På basis av teorin och informanternas svar kan det konstateras att temat verkligen berör många lärare. En klar majoritet av informanterna ansåg att det inte finns tillräckligt diskussion om lärarens ork på arbetet. De ansåg att man borde ha mer öppenhet beträffande undersökningens tema. Det verkar också att man kan hamna antingen i en ond eller i en god cirkel i livet. Detta betyder att sådana människor som vanligen är trötta är också vanligen stressade. Samtidigt har man dålig motivation och inte tillräckliga krafter att klara sig. På motsvarande sätt är sådana människor som sällan är trötta också sällan stressade. Parallellt har man bra motivation, tillräckliga krafter och man känner att man klarar sig. Ändå är det viktigt att komma ihåg att var och en upplever trötthet, stress och utbrändhet på ett individuellt sätt. Det är omöjligt att skilja någon viss människotyp som blir utbränd utan i princip kan hur som helst bli utbränd. I fråga om förebyggandet av stress och utbrändhet betonade informanterna att man borde lära sig känna sig själv och lyssna på den så kallade inre rösten. Det ansågs som viktigt att man känner sina egna krafter och gränser samt att man tar tid för sig själv och accepterar sin mänsklighet. Enligt informanterna var bland annat motion och kulturintressen goda metoder att slappna av. Även det sociala livet, det vill säga familj och vänner, nämndes som källa till tillfredställelse och välbefinnande.
Vaikka stressi ja uupumus ovat herättäneet paljon yleistä keskustelua, ei kyseessä ole mikään muoti-ilmiö. Yleinen keskustelu kertoo pikemminkin sekä työelämän että yhteiskunnan muutoksista. Koska työtahti kasvaa jatkuvasti, on kiire ja stressi tullut tutuksi kaikille. Tämän päivän työympäristöt luovat hyvät mahdollisuudet uupumiselle. Uupumus on kuitenkin vakavampi tila kuin tavallinen väsymys tai arkipäiväinen tyytymättömyys työhön tai elämään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin ilmiöitä stressi ja uupumus. Koska stressi ja uupumus ovat ajankohtaisia kysymyksiä, jotka koskettavat monia tämän päivän opettajia, keskittyy tämä tutkimus opettajiin ja nimenomaan ruotsin kielen opettajiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ruotsinopettajat jaksavat työssään ja mitkä asiat vaikuttavat heidän jaksamiseen. Sen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, mitä strategioita opettajilla on stressin ja uupumuksen ehkäisyyn sekä hoitamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin Suomen ruotsinopettajille. 84 opettajaa ympäri Suomea vastasi kyselylomakkeeseen. Kyselylomake koostui 23 kysymyksestä ja se sisälsi niin avoimia kuin suljettuja kysymyksiä. Tutkimusmetodina käytettiin niin kvantitatiivista kuin kvalitatiivista metodia. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä kartoittaa laskennallisia kysymyksiä, kun taas kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä tutkii tiedonantajien vastauksia syvemmällä tasolla. Tutkimus on siis sekä kuvaileva että selittävä. Työuupumus on monitahoinen oireyhtymä, joka sisältää monia aspekteja. Niin uupumuksen oireet kuin syyt voivat vaihdella yksilöittäin. Tämän takia on mahdotonta kiteyttää koko oireyhtymä yhteen lauseeseen. Jotta ilmiötä voitaisiin ymmärtää paremmin, on uupumusta tarkasteltava monesta eri näkökulmasta ja huomioitava monia eri tekijöitä. Teorian ja tiedonantajien vastauksien pohjalta voidaan todeta, että aihe todella koskettaa monia opettajia. Selkeä enemmistö tiedonantajista oli sitä mieltä, että opettajan työssä jaksamiseen liittyvää keskustelua ei ole tarpeeksi. Heidän mielestään avoimuutta tulisi siis lisätä. Vaikuttaa myös siltä, että ihminen voi joutua joko huonoon tai hyvään kierteeseen elämässään. Tämä tarkoittaa, että sellaiset ihmiset, jotka ovat usein väsyneitä, ovat tavallisesti usein myös stressaantuneita. Samaan aikaan ihmisellä on huono motivaatio eikä ole tarpeeksi voimia selviytyä. Vastaavasti sellaiset ihmiset, jotka ovat harvoin väsyneitä, ovat myös harvoin stressaantuneita. Samanaikaisesti ihmisellä on hyvä motivaatio ja tarpeeksi voimia pärjätäkseen. On kuitenkin tärkeä muistaa, että jokainen kokee väsymyksen, stressin ja uupumuksen yksilöllisellä tavalla. On mahdotonta erottaa jotain tiettyä ihmistyyppiä, joka kärsii uupumuksesta, sillä periaatteessa kuka tahansa voi uupua. Stressin ja uupumuksen ehkäisyssä tiedonantajat painottivat, että ihmisen tulisi opetella tuntemaan itsensä ja kuunnella niin sanottua sisäistä ääntänsä. On tärkeää, että ihminen tuntee omat voimavaransa ja rajansa. Jokaisen tulisi ottaa aikaa itselleen ja hyväksyä oma inhimillisyytensä. Muun muassa liikunta ja kulttuuriharrastukset olivat tiedonantajien mukaan hyviä keinoja rentoutua. Myös sosiaalinen elämä ja sosiaalinen tukiverkosto eli perhe ja ystävät mainittiin mielihyvän ja hyvinvoinnin lähteiksi.
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.