University of Oulu

Kielikoululaisten käsityksiä kaksikielisestä koulutuksesta : fenomenografinen tutkimus entisistä Haaparannan kielikoululaisista

Saved in:
Author: Kinnunen, Maiju1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305131224
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Kinnunen, 2013
Publish Date: 2013-05-16
Physical Description: 88 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Järvelä, Maria-Liisa
Reviewer: Järvelä, Maria-Liisa
Sääskilahti, Minna
Description:

Tiivistelmä

Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee kielikylpypedagogiikkaa, suomalaista kielikoulutusta ja kaksikielisen peruskoulutuksen käyneiden henkilöiden käsityksiä omasta kaksikielisestä koulutuksestaan. Tavoitteena on selvittää kielikylpykoulutuksen teoreettista pohjaa ja soveltaa teoriaa tutkimalla kielikylpypedagogiikan toteutumista käytännössä.

Kielikylpypedagogiikkaa on Suomessa toteutettu 80-luvun loppupuolelta lähtien ja sitä on tutkittu paljon muun muassa Vaasan yliopistossa. Kielikylpykouluissa valtakieltä äidinkielenään puhuvat lapset saavat opetusta toisella kielellä, minkä seurauksena kielilylpykouluissa lasten toinen kieli kehittyy kuin huomaamatta muiden ainesisältöjen ohella. Haaparannalla on kaksisuuntaista kielikylpypedagogiikkaa toteuttava peruskoulu, jossa puolet oppilaista tulee Haaparannasta ja puolet Torniosta. Teoriaosuudessa kielikylpypedagogiikkaa peilataan eurooppalaisiin kielipoliittisiin malleihin ja pyritään etsimään yhtäläisyyksiä ja samansuuntaisia tavoitteita niiden väliltä. Teoreettisen osion tavoitteena on selvittää, miten kielikylpypedagogiikka ja kaksikielinen koulutus voivat tukea Eurooppalaisen viitekehyksen määrittelemiä linjauksia kielikoulutuksen monipuolistamiseksi.

Empiirisessä osiossa pyritään selvittämään kielikylpykoulutuksen vaikutusta käytännön elämään; sen vaikutusta opintopolkuun, työelämään, arkeen, kielten oppimiseen ja äidinkielelliseen kehitykseen. Pyrkimyksenä on selvittää, vaikuttiko kaksikielinen koulutus opiskelupaikan ja työpaikan valintaan ja millainen merkitys ruotsin kielitaidolla on kaksikielisen koulutuksen läpikäyneen arkielämässä. Lisäksi etsitään vastauksia kysymyksiin: onko kaksikielinen koulutus innostanut entisiä kielikoululaisia opiskelemaan muita kieliä ja miten kaksikielinen koulutus on vaikuttanut äidinkielen opiskeluun tai oppimiseen.

Kyseessä on fenomenografinen tutkimus ja aineisto on kerätty Haaparannan kielikoulun käyneiltä, vuonna 1989 syntyneiltä henkilöiltä. Aineiston kerääminen tapahtui 2012 loppuvuodesta ja se toteutettiin strukturoidulla verkkokaavakkeella.

Fenomenografisella tutkimuksella ei saavuteta lopullista totuutta, vaan sen avulla pystytään kartoittamaan tietyn ihmisryhmän käsityksiä tietystä aiheesta. Näin ollen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta osviittaa ne antavat aiheeseen liittyen. Tuloksina voidaan pitää kuitenkin sitä, että yli puolet aineiston informanteista suhtautui kielikoulutukseensa erittäin positiivisesti tai positiivisesti. Lisäksi aineistosta nousi esille erilaisia teemoja ja niistä tärkeimpinä mainittakoon raja-alueella asuminen, positiivinen diskriminaatio, työllisyys, kielen kehittämisen halu, metalingvistisyys sekä kielten tarjonnan ja valinnan yhteys. Näitä teemoja käsitellään aineiston ja teorian vuoropuheluna.

see all

Subjects:
Copyright information: © Maiju Kinnunen, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.