JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan maskuliinisuutta, statusta ja valtaa erään pohjoissuomalaisen juniorijääkiekkojoukkueen kontekstissa. Tutkimusmetodeina käytimme osallistuvaa havainnointia, kyselylomakkeita ja puolistrukturoituja haastatteluja. Tämä tutkimus on laadullinen, kriittisen miestutkimuksen tutkimusperinteeseen asemoituva tutkimus. Aineiston analyysimenetelmänä käytämme diskurssianalyysiä. Tutkimuksemme sijoittuu vahvasti myös etnografisen tutkimuksen perinteeseen.

Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme: ”Minkä tyyppinen maskuliinisuus asettuu hegemoniseen asemaan tutkimassamme juniorijääkiekkojoukkueessa?” tarkastelee tutkimassamme jääkiekkojoukkueessa vallitsevaa hegemonista maskuliinisuutta. Tämän tutkimuskysymyksen avulla pyrimme kartoittamaan sitä, minkä tyyppisten statusresurssien avulla yksilöt asemoituvat hegemonisen maskuliinisuuden diskurssiin tutkimassamme yhteisössä. Tämän tutkimuksen yhteydessä hegemonisen maskuliinisuuden diskurssiin asemoituneet yksilöt käyttivät yhteisössä myös valtaa. Käsittelemme siten myös erilaisten statusresurssien lisäksi hegemonisen maskuliinisuuden diskurssiin asemoituneiden yksilöiden käyttämää valtaa.

Aineistomme perusteella fyysisyys nousi hegemonisen maskuliinisuuden diskurssiin asemoituvien yksilöiden merkittävimmäksi yksittäiseksi statusresurssiksi. Muita korkeaan statukseen merkittävästi vaikuttaneita statusresursseja olivat muun muassa sosiaalisuus, huumori ja välittäminen. Joukkueen hegemonisen maskuliinisuuden diskurssiin asemoituvien yksilöiden edustama hegemoninen valta-asema perustui tämän tutkimuksen yhteydessä reiluuteen ja muut huomioon ottamiseen eli niin sanottuun ”rakentavaan valtaan”.

Toinen tutkimuskysymyksemme: ”Miten pojat, jotka asemoituvat erilaisiin maskuliinisuusdiskursseihin, suhteutuvat toisiinsa vallan ja statuksen näkökulmasta?” tarkastelee joukkueessa ilmenevien erilaisten maskuliinisuuden konstruktioiden suhteutumista toisiinsa vallan ja statuksen näkökulmasta. Olemme määritelleet aineistomme perusteella kolme erillistä joukkueessa ilmenevää maskuliinisuuden konstruktiota: banaalit tasapainoilijat, kovikset ja rauhalliset myötäilijät. Tarkastelemme näiden ryhmien välisiä valtasuhteita vallan erilaisten ulottuvuuksien näkökulmasta. Erilaisten maskuliinisuuden konstruktioiden välisiä statussuhteita joukkueessa määrittelemme statusulottuvuuksien (respektipainotteinen/kaverisuosio) näkökulmasta.

Aineistomme perusteella banaalit tasapainoilijat asettuivat maskuliinisuuden konstruktiona parhaiten joukkueen sisäisen hegemonisen maskuliinisuuden diskurssiin. Tämä ryhmä käytti valtaa muihin maskuliinisuuksiin nähden. Statusulottuvuuksien näkökulmasta banaalit tasapainoilijat toimivat kaverisuosioon perustuvan statusulottuvuuden viitekehyksessä. Kovikset käyttivät ”pelkovaltaan” perustuvaa valtaansa rauhallisiin myötäilijöihin nähden ja heidän statusulottuvuutensa oli ”respektipainotteista”. Kaikkein vähiten valtaa yhteisössä oli rauhallisilla myötäilijöillä, joilla ei juurikaan ollut valtaa yhteisössä. Tämän ryhmän status oli muihin maskuliinisuuden konstruktioihin verrattuna kaikkein heikoin.

Masculinities, status and power in a junior ice hockey team

Abstract

This study examines masculinity, status and power in the context of Finnish junior ice hockey team. Ethnographic material collected during one year includes observation, questionnaires and interview data. This study is qualitative and influenced by a tradition of critical studies on men and masculinities. Discourse analysis is used as a method of analysis of the research data.

The first research question is: “what kind of masculinity has reached a position of hegemonic masculinity in the junior ice hockey team under investigation?” We examined what kind of status resources a person needs and uses, while trying to locate oneself into the discourse of hegemonic masculinity. The study reveals that the individuals who located themselves into the discourse of hegemonic masculinity also used power in their reference group. Hence, we also consider power in the framework of hegemonic masculinity.

Among the individuals who were located into the discourse of hegemonic masculinity, corporality was the most valuable status resource in their reference group. Other important status resources were humor, social relationships and caring. Hegemonic power in this reference group was used by representatives of hegemonic masculinity and it was based on fairness and friendship. This kind of form of power is called “fair power”.

Our second research question examines: “how do boys, who are located into different masculinity discourses, relate to each other in the perspective of power and status?” We aimed to examine how the different constructions of masculinities were related to each other in the perspective of power and status. On the basis of analysis of the data, we have determined three different constructions of masculinities, which arose in the junior ice hockey team. These constructions are: toughies, silent sympathizers and banal balancers. We examined power relations between these groups from the perspective of different dimensions of power, as well as status relations of different constructions of masculinities from the perspective of status dimensions (peer likeability/respect).

According to our data, the banal balancers as a construction of masculinity was settled most explicitly in the hegemonic masculinity discourse in this particular ice hockey team. This group used power towards other masculinities. In the perspective of status dimensions, the banal balancers acted in the framework of status dimension that was based on peer likeability. Toughies used power that based on “fear power” towards silent sympathizers and their status dimension was based on respect. Silent sympathizers had least power in this reference group. The status of silent sympathizers was the weakest compared to the other constructions of masculinities.