University of Oulu

Kuinka käydä yksimielisesti potentiaalista uhkaa vastaan? : keskustelu YK:n turvallisuusneuvostossa Francon hallinnon aiheuttamasta uhasta vuonna 1946

Saved in:
Author: Korhonen, Antti1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305131251
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Korhonen, 2013
Publish Date: 2013-05-13
Physical Description: 98 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Fält, Olavi
Alenius, Kari
Reviewer: Fält, Olavi
Alenius, Kari
Description:
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvostossa käytyä keskustelua Espanjan kysymyksestä vuonna 1946. Espanjan kysymyksessä oli kyse Francon hallinnon muodostamasta uhasta kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Tutkimuksessani analysoin turvallisuusneuvoston sisällä käytyä keskustelua Espanjan mahdollisesti muodostamasta uhasta, ja siitä, miksi turvallisuusneuvosto ei päässyt yksimielisyyteen asiasta. Koska maailmanpoliittinen tilanne eli murroskautta toisen maailmansodan jälkeen, pyrin löytämään mahdollisia merkkejä tulevasta kylmän sodan eripuraisuuden ajasta. Tutkimukseni keskittyi tutkimaan turvallisuusneuvoston sisällä tapahtunutta keskustelua, mutta turvallisuusneuvoston luonteen vuoksi tutkimukseni sivusi maiden keskinäisiä suhteita ja aikaisempaa käytöstä Espanjaa kohtaan. Tutkimuksen lähdeainestona toimivat YK:n turvallisuusneuvoston keskustelupöytäkirjat, joihin neuvostossa käydyt keskustelut on dokumentoitu sanatarkasti. Tutkimuksessani käsittelin keskustelypöytäkirjoja aikavälillä 10.4.–26.6.1948. Espanjan kysymys oli turvallisuusneuvoston asialistaa hallitsevana teemana huhtikuussa ja kesäkuussa. Olen käyttänyt turvallisuusneuvoston pöytäkirjojen englanninkielisiä versiota tutkimusta tehdessäni. Tutkimustehtäväni oli löytää syy sille, miksi turvallisuusneuvosto ei saanut yksimielistä päätöstä Espanjan muodostamasta uhasta. Tätä selvittääkseni tutkin ja analysoin turvallisuusneuvoston sisällä tapahtunutta keskustelua. Analysoinnin keskitin koskemaan keskustelujen aikana syntyneiden leirien muodostamia suhtautumisia Espanjan tilanteeseen. Nämä leirit ovat minun itseni muodostamia, ja yhdistävinä tekijöinä leirien mailla oli samansuuntainen suhtautuminen Espanjan tilanteeseen. Koska sekä YK:n turvallisuusneuvosto että maailmanpoliittinen tilanne ajautui Espanjan kysymyksen käsittelyn jälkeisinä vuosina epäluottamuksen ilmapiiriin, oli mielenkiintoista etsiä merkkejä tästä eripurasta jo puoli vuotta toisen maailmansodan jälkeen. Tämän vuoksi olen antanut erityistä painoarvoa Neuvostoliiton puheenvuorojen tutkimiselle. Puolan edustaja nosti Espanjan kysymyksen turvallisuusneuvoston asialistalle 10.4.1946, jonka jälkeisillä istuntokerroilla ensimmäinen leiri pyrki vakuuttamaan muun turvallisuusneuvoston Francon hallinnon aiheuttamasta uhasta. Ensimmäisen leirin maista varsinkin Neuvostoliitto piti Francon hallintoa selvänä uhakana. Toisen leirin maista Yhdysvallat ja Iso-Britannia eivät nähneet tilannetta kuin ikävänä asiana, mutta koska jokaisen maan hallinnon muoto oli maan sisäinen asia, ei turvallisuusneuvostolla ollut mahdollisuutta katkaista diplomaattisuhteita Espanjaan Puolan esityksen mukaisesti. Koska keskustelu ei onnistunut yhdistämään eri leiriä näkemyksiä, päädyttiin perustamaan alakomitea tutkimaan Espanjan tilannetta ja sen muodostamaa uhkaa. Alakomitea päätyi tutkimuksessaan siihen, että Espanja muodosti ainoastaan potentiaalisen uhan rauhalle ja tämän vuoksi turvallisuusneuvosto ei voinut katkaista diplomaattisuhteita. Alakomitean näki kuitenkin Espanjan tilanteen vakavana, ja suositteli turvallisuusneuvoston siirtävän asian käsittelyn yleiskokouksen harteille diplomaattisuhteiden katkaisemista suosittelevan ehdotuksen kanssa. Lähes koko turvallisuusneuvosto päätyi kannattamaan alakomitean suosituksia lukuunottamatta Neuvostoliittoa. Moni muu maa oli valmis kannattamaan suosituksia, vaikka maat olivatkin eri mieltä suositusten kanssa. Syynä tälle oli halu saada aikaan yksimielinen päätös turvallisuusneuvostossa. Aloite kaatui Neuvostoliiton veton takia. Espanjan tilanteesta keskusteltiin vielä äänestyksen jälkeenkin, mutta yksimielisyyteen ei enää päästy. Suurimpana syynä yksimielisen päätöksen saavuttamattomuuteen näin olleen Neuvostoliiton haluttomuuden tulla vastaan muiden maiden näkemyksiä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Antti Korhonen, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.