University of Oulu

Diskurssianalyyttinen tutkimus YLEn saamelaisuutisten verkkokommenteista

Saved in:
Author: Mattanen, Tiina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305201286
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Mattanen, 2013
Publish Date: 2013-05-22
Physical Description: 101 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Palola, Elina
Description:

Tiivistelmä

Tutkin pro gradu -työssäni diskurssianalyyttisesti Ylen verkkosivujen saamelaisuutisten kommentteja. Tutkimusaineistoni sisältää ne 32:een saamelaisuutiseen kirjoitetut 241 kommenttia, jotka liittyvät saamelaisten alkuperäiskansastatukseen, saamelaisten yhteiskunnalliseen asemaan tai saamen kieleen. Uutiset, joihin kommentit on kirjoitettu, on julkaistu aikavälillä 20.11.2009 ja 1.2.2012. Suurin osa uutisista on julkaistu vuosina 2010 ja 2011. Tutkimukseni tavoite on selvittää, miten saamelaisia verkkokommenteissa ryhmänä merkityksellistetään. Työni teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiaalinen konstruktivismi sekä kriittinen lingvistiikka, jonka kielitieteellinen tausta on Hallidayn systeemis-funktionaalisessa kieliopissa. Teoriataustani lähtökohta on oletus kielestä todellisuutemme rakentajana. Aineistoni analysoimiseen käytän kriittisen diskurssianalyysin työkaluja. Kriittinen diskurssinanalyysi tarkastelee kielenkäyttöä kontekstissaan sekä kielen, sosiaalisten rakenteiden ja ilmiöiden välistä suhdetta erityisestä kriittisestä näkökulmasta käsin. Diskurssianalyysillä ei ole vakiintunutta metodia, vaan tutkija valitsee työkalunsa aineistonsa mukaisesti. Välineitä voi kerätä laajalti lingvistiikan kentältä. Työni jakaantuu kolmeen diskurssiin: Statusdiskurssissa saamelaiset nähdään heidän alkuperäiskansa-asemansa kautta, ja yhteiskunnallisessa diskurssissa saamelaisia merkityksellistetään suhteessa valtioon, sen antamiin oikeuksiin sekä muihin yhteiskunnan jäseniin. Kielidiskurssissa saamelaiset nähdään ryhmänä saamen kielen kautta. Statusdiskurssissa näkyy selvästi saamelaisten sekä saamelaismääritelmän ulkopuolelle jääneen väestönosan kamppailu alkuperäiskansa-asemasta. Näin diskurssi jatkaa jo 1990-luvulla alkanutta niin sanottua lappalaiskiistaa. Kiista näkyy muun muassa niissä nimityksissä, joita saamelaisille ja määritelmän ulkopuolelle jääneelle väestönosalle annetaan sekä siinä, että nykyisen, lakiin kirjatun saamelaismääritelmän perusteita kritisoidaan. Saamelaismääritelmää myös halutaan muokata ja rakentaa uudelleen geeni-, asutushistoria- ja itseidentifikaatioperustaiseksi. Yhteiskunnallisen diskurssin toimijoita ovat saamelaiset, Suomen valtio sekä erilaiset valtaväestön äänet. Diskurssissa saamelaiset nähdään valtion lemmikkeinä ja veronmaksajien taakkana, mutta toisaalta myös Suomen valtion sortamana vähemmistöryhmänä. Yhteiskunnalliseen diskurssiin kuuluu myös puhe saamelaisten maaoikeuksista. Maaoikeusdiskurssi liittyy oleellisesti keskusteluun ILO 169 -sopimuksesta, jonka ratifioimalla valtiot tunnustavat alkuperäiskansojen oikeudet heidän perinteisiin asuinalueisiinsa ja alueiden luonnonvaroihin. Kielidiskurssissa saamen kielet nähdään esimerkiksi taloudellisina rasitteina sekä hyödyttöminä, moderniin ympäristöön sopimattomina kielinä. Diskurssissa käydään myös keskustelua siitä, ovatko saamelaisten kielelliset oikeudet erityisetuja vai perusoikeus. Kielellisiä oikeuksia käsittelevästä puheesta versoo myös vaatimus saamelaisten kielellisten oikeuksien parantamiseen. Saamen kielet nähdään diskurssissa myös identiteetin ja kulttuurin kantavana voimana.

see all

Subjects:
Copyright information: © Tiina Mattanen, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.