JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkielmani aihe on verkkokeskustelijoiden asenteet julkisuuden henkilöiden murretta kohtaan. Olen kerännyt 227 kommenttia sisältävän aineiston internetin keskustelupalstoilta. Tutkin kommentteja Johanna Pakosen, Antti Tuiskun, Anna Sainilan ja Juha Miedon murteesta sekä Lauri Tähkä & Elonkerjuu -yhtyeen murteellisista sanoituksista. Tutkin, ovatko asenteet pääosin myönteisiä vai kielteisiä. Tarkastelen myös, miten kirjoittajat perustelevat asenteitaan. Olen analysoinut kommenttien kielenpiirteitä, kuten murretta kuvailevia adjektiiveja ja verbin persoonamuodon valintaa. Lisäksi olen analysoinut maallikoiden tekemiä murrehavaintoja. Tutkimukseni on empiiristä, laadullista tutkimusta. Teorialähtökohtana on kansandialektologia, joka on kiinnostunut tavallisten kielenkäyttäjien murrehavainnoista. Tutkimukseni on diskursiivista asennetutkimusta. Diskurssianalyysia soveltamalla pyrin erottelemaan aineistosta esiin nousevat diskurssit eli murteesta puhumisen tavat. Olen jakanut kommentit tunne-, vuorovaikutus-, rekisteri- ja asiantuntijadiskursseihin. Näistä laajin on tunnediskurssi, josta olen eritellyt viisi aladiskurssia. Yleisesti ottaen tunnettujen henkilöiden murteista pidetään: 109 keskustelijaa pitää murteista ja 81 ei pidä. 37 kommentoijaa ei ilmaise selvästi mielipidettään. He ovat silti osa yleistä julkisuuden henkilöiden murteista puhumisen diskurssia kommentoidessaan murretta jollain tavalla. Monen keskustelijan mielestä murre on ihanaa, luonnollista tai parasta. Yleisimpiä kielteisiä adjektiiveja ovat hirveä, hirvittävä, kauhea, karmea tai kaamea. Murretta tai sen puhumista on kuvailtu myönteisillä adjektiiveilla 41 kommentissa ja kielteisillä 22 kommentissa. Yleisin verbin persoonamuoto on yksikön ensimmäinen persoona. Tällöin kommentoijat ottavat vastuun kirjoittamisistaan ja esittävät ne omana mielipiteenään. Murrepiirteistä on nostettu esille erityisesti Tuiskun murteelliset persoonapronominit mie ja sie. Johanna Pakosta lukuun ottamatta henkilöiden murretta on kehuttu enemmän kuin kritisoitu. Pakosen saama kritiikki johtunee osittain siitä, että televisio-ohjelman juontajana toimiessaan hän on edustanut Yleä instituutiona. Hänen murteensa ei ole tuntunut sopivalta valtakunnalliseen ohjelmaan. Muut aineistoni henkilöt edustavat vain itseään ja esiintyvät lähinnä haastateltavina. Tutkimukseni tulosten yleistettävyydessä on sama ongelma kuin muissakin keskustelupalstoilta tehdyissä tutkielmissa: ihmiset kirjoittavat keskusteluihin yleensä nimimerkillä ilman henkilötietoja. Tällaisesta tutkimusaineistosta ei voi saada tarkkoja tietoja osallistujien iästä, sukupuolesta tai asuinpaikasta. Aineiston analysoinnin kautta saadut tulokset eivät siis välttämättä edusta koko kieliyhteisön asenteita. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, miten keskustelijoiden paikkakunta vaikuttaa murreasenteisiin tunnettuja murteenpuhujia kohtaan.