University of Oulu

Kielellinen erityisvaikeus ja tekninen lukutaito 5.–6. luokalla

Saved in:
Author: Fyrstén, Karita
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305231328
Language: Finnish
Published: Oulu : K. Fyrstén, 2013
Publish Date: 2013-05-27
Physical Description: 86 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kunnari, Sari
Reviewer: Kunnari, Sari
Heikkinen, Elisa
Description:
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen tekninen lukutaito on 5.–6.luokkalaisilla lapsilla, joilla on 5–6-vuotiaana todettu kielellinen erityisvaikeus sekä tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Tutkimus keskittyi lukemisnopeuden ja -tarkkuuden taitoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi fonologisen tietoisuuden ja nopean nimeämisen taitoja sekä niiden yhteyttä lukemisnopeuteen ja -tarkkuuteen. Tutkimuksen koehenkilöinä oli psykologi Mari Veijolan väitöskirjatutkimukseen osallistuneita lapsia. Tutkimukseen osallistui neljä 12;9–13;1-vuotiasta lasta, joilla on joko puheentuottoon tai puheen ymmärtämiseen painottuva kielellisen erityisvaikeuden diagnoosi. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana kontrolliryhmänä kuusi kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä 11;1–13;1-vuotiasta lasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin neljää erilaista standardoimatonta tehtävätyyppiä, joiden avulla mitattiin lukemistarkkuutta ja -nopeutta sekä fonologisen tietoisuuden taitoja. Lukemistarkkuutta ja –nopeuttaa tarkasteltiin lisäksi Lukilassen sanalistatehtävän avulla. Lukemisnopeutta tarkasteltaessa mitattiin tekstin lukemiseen käytettyä aikaa ja minuutin aikana luettujen sanojen lukumäärää. Fonologisen tietoisuuden taidoista saatiin tietoa kahden eri äännetason tehtävän yhteispistemäärän avulla. Nopean nimeämisen taitoja tarkasteltiin Nopean sarjallisen nimeämisen testin kahdella osiolla (Ahonen, Tuovinen & Leppäsaari, 2006). Tutkimus osoitti, että koeryhmän lasten teknisen lukutaidon taidot eivät poikkea tilastollisesti merkitsevästi kontrolliryhmän lasten taidoista. Poikkeavuuksia ryhmien välillä ei ollut myöskään fonologisen tietoisuuden ja nopean nimeämisen taidoissa. Koeryhmässä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys nopean nimeämisen taitojen lukemisnopeuden välillä. Nopea nimeäminen on tilastollisesti melkein merkitsevästi yhteydessä myös lukemistarkkuuteen molempia tutkimusryhmiä yhdessä tarkasteltaessa. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että tekninen lukutaito vaikuttaa olevan kielellisessä erityisvaikeudessa ikätasolla, kun tuloksia verrattiin kontrolliryhmän tuloksiin. Tutkimustulosten perusteella teknisen lukutaidon ja fonologisen tietoisuuden sekä nopean nimeämisen taitojen välinen yhteys on epäselvä 5.–6.luokkalaisilla lapsilla. Pienen otoskoon vuoksi tuloksiin täytyy suhtautua varauksella. Tutkimus lisäsi kuitenkin tietämystä suomalaislasten teknisen lukutaidon kehityksestä kielellisessä erityisvaikeudessa.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.