JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä tutkielmassa selvitän humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Aineistona tutkielmassani on tilastokeskuksen Statfin-tilastotietokannan työssäkäyntitilastot kansalaisuuden ja kieliryhmän mukaan jaoteltuina ja ne koskevat vuotta 2011. Käsittelen kiintiöpakolaisten ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden suurimpia kansalaisuusryhmiä. Pyrin tutkielmallani vastaamaan kysymykseen, miten eri kansalaisuuksien työllisyys eroaa toisistaan ja kantaväestöstä. Selvitän myös, kuinka yleistä yrittäjyys on humanitaaristen maahanmuuttajien joukossa. Esitän lisäksi näkemyksen, jonka mukaan maahanmuuttotutkimus on vahvassa viranomaiskontrollissa, ja että tämä on tieteelle ja sille perustuvalle yhteiskunnan kehitykselle vahingollista. Aikaisemmissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa on tehty metodisia virheitä, jotka piilottavat eroja eri kansalaisuuksien työllistymisessä. Lisäksi näiden maahanmuuttotutkimusten tuloksia on julkisuudessa tulkittu liian myönteisesti. Viranomaiset ovat myös kieltäytyneet selvittämästä maahanmuuton kustannuksia ja kuluja. Väitän, että nämä johtuvat tutkijoiden, toimittajien ja viranomaisten taipumuksesta poliittiseen korrektiuteen, jonka mukaan tietyille kansanryhmille haitallisen tiedon leviämistä tulee estää. Karl Popperin falsifikationismiin perustuvalle tieteen kehitykselle tämä on haitallista. Virheellisiä ja vääriä väittämiä esimerkiksi maahanmuuttoa koskien ei voida kumota, mikäli aineistoja ei ole saatavilla, tutkimuksia aiheesta ei leimautumisen tai uhkailun pelon vuoksi tehdä tai jo olemassa olevia tutkimustuloksia ei tuoda julkisuuteen arvioitaviksi. Tutkielmani tulosten mukaan humanitaarinen maahanmuutto on vastaanottavalle yhteiskunnalle kansantaloudellisesti haitallista. Tämä johtuu humanitaaristen maahanmuuttajien alhaisesta työllisyydestä ja työvoiman ulkopuolisten korkeasta määrästä. Työvoiman ulkopuolisista huomattava osa on lapsia ja opiskelijoita. Humanitaaristen maahanmuuttajien yrittäjyysaste puolestaan vaihtelee kansalaisuuksittain ja kieliryhmittäin. Erityisesti somalialaisten yrittäjyysaste on hyvin matala. Syyt maahanmuuttajien heikkoon työllistymiseen ovat luultavasti moninaiset. Tutkielmani aineiston pohjalta ei kuitenkaan voida vahvistaa tai kumota näitä syitä. Siihen tarvittaisiin monipuolisempaa ja kattavampaa aineistoa ja sen analysointia.