JultikaUniversity of Oulu repository

Pro gradu -tutkielmani aiheena on Vienan Karjalasta Suomeen jatkosodan lopulla vuonna 1944 Suomeen lähteneiden pakolaisten vaiheet vuoteen 1951 saakka. Kyseisellä aikavälillä osa heistä palasi Neuvostoliittoon sekä vapaaehtoisesti että viranomaisten palauttamina. Muutamat Suomeen jääneet pakenivat vuodesta 1948 alkaen Ruotsiin Valtiollisen poliisin painostuksen vuoksi. Tutkin vienankarjalaisten pakolaisten vaiheita vuosina 1944–1951 käyttäen aineistona haastatteluja, muistelmia sekä Karjalan Heimo -lehdessä olevia pakolaisten kirjoituksia kokemuksistaan. Pakolaisten näkökulman lisäksi käytän Sisäasiainministeriön Jatkosodan aikaiset väestönsiirtoasiakirjat -arkistoa, johon on koottu kaikki tiedot Vienan pakolaisista heidän saapuessaan Suomeen. Vienan pakolaisista on tehty hyvin vähän tutkimusta, joten tutkielmani tuo uutta tietoa heidän vaiheistaan pakolaisuuden aikana. Käytän tutkielmassani tutkimusmenetelminä muistitietohistorian metodeja haastatteluja ja muistelmia analysoidessani, sekä kvantitatiivisia menetelmiä laskiessani muun muassa pakolaisten määriä, ammatteja sekä sijoituspaikkakuntia Suomessa. Aineiston perusteella Suomeen lähdettiin sekavin tuntein, sillä oma ja kotikylään jääneiden omaisten tulevaisuus oli tuntematon. Suomeen sopeutuivat parhaiten ne pakolaiset, joilla oli aiemmin maahan tulleita sukulaisia, jotka auttoivat Vienan pakolaisia elämän alkuun tarjoamalla majapaikan. Neuvostoliittoon lähtivät puolestaan ne, joilla ei useimmiten ollut sukulaisia Suomessa eivätkä he löytäneet majapaikkaa, työstä puhumattakaan. Osan sopeutumista Suomeen varjostivat huhut Neuvostoliittoon palauttamisesta ja Valtiollisen poliisin tarkkailu. Valtiollinen poliisi käski myös monia pakolaisia kuulusteluihin, joissa kysyttiin yhä uudelleen halukkuutta palata takaisin Neuvostoliittoon. Elämän käydessä tarkkailun vuoksi yhä ahdistavammaksi, päätti muutama kymmenen Vienan pakolaista paeta Ruotsin puolelle. Vienan pakolaisilla oli erilaisia kokemuksia Suomessa oleskelustaan. Osa pääsi sopeutumaan maahan oikein hyvin, ja he saivat työpaikan sekä asunnon ja Valtiollinen poliisi antoi heidän olla rauhassa. Toisaalta loput kokivat Suomessa oleskelun hyvin toisenlaisena, ja halusivat palata pian takaisin Neuvostoliittoon ja osa koki tarpeelliseksi paeta Ruotsiin. Tutkielmassani olen käyttänyt vain muutamia haastatteluja, muistelmia sekä kirjoituksia, joten muilla Vienan pakolaisilla voi olla hyvin erilaisia kokemuksia. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää Vienan Karjalaan jääneiden pakolaisten omaisten kokemuksia samalta ajalta.