University of Oulu

Fyysinen aktiivisuus terveyttä edistävänä tekijänä : terveysteknologisten sovellusten vaikutus

Saved in:
Author: Karjalainen, Katja1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Biomedicine, Department of Medical Technology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306041445
Language: Finnish
Published: Oulu : K. Karjalainen, 2013
Publish Date: 2013-07-08
Physical Description: 77 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Jämsä, Timo
Hautala, Arto
Reviewer: Jämsä, Timo
Hautala, Arto
Description:
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valmisteilla olleen laajan väestötasoisen liikuntatutkimuksen toteutettavuutta pilottitutkimuksen avulla. Tavoitteena oli määritellä mittausproseduurin resurssitarvetta erilaisilla mittauskokoonpanoilla sekä arvioida seuranta-palautejärjestelmän toimivuutta ja käyttökelpoisuutta kuuden kuukauden liikuntaintervention aikana. Lisäksi tavoitteena oli tutkia eri monitorointilaitteiden (syke-, askel- ja aktiivisuusmittari), seuranta-palautejärjestelmän eri vastaustapojen (sähköposti tai matkapuhelimen tekstiviesti) ja eri raportoimisaikojen (1 viikko tai 3 viikkoa) sekä käyttäjän saaman palautteen vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen ja kehon antropometrisiin muuttujiin. Tutkimukseen osallistui 60 vapaaehtoista testihenkilöä. Heidät jaettiin satunnaisesti ryhmiin raportoimisajan, monitorointilaitteen, vastaustavan sekä palaute/ei palautetta mukaisesti. Testihenkilöille suoritettiin tutkimuksen alussa ja lopussa mittaukset (aerobinen kestävyyskunto, paino, vyötärön ympärys, lantion ympärys, verenpaine, puristusvoima) sekä pyydettiin arvio omasta kunnosta ja terveydentilasta. Lisäksi tutkittavat saivat kuntoarviotaan vastaavan liikuntaohjeen, päiväkirjataulukon sekä laiteopastuksen monitorointilaitteeseensa. Testihenkilöt saivat monitorointilaitteen käyttöönsä tutkimuksen (6kk) ajaksi. Seuranta-palautejärjestelmän henkilökohtaisen sivun avulla testihenkilöt pystyivät tarkastelemaan liikuntasuorituksiaan ja vertaamaan suorituksiaan toisiin ryhmätasolla. Järjestelmän seurantajakson pituus oli kolme viikkoa. Seuranta-palautejärjestelmä lähetti palautteen viikossa kertyneiden liikuntasuoritusten lukumäärä perusteella. Tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia vähän liikkuvien osalta. Fyysinen aktiivisuus (MET-min/vko) kasvoi LOWACT-ryhmällä 180 % ja MODACT-ryhmällä 30 %. HIGHACT-ryhmällä fyysinen aktiivisuus laski 29 %. Aerobinen kunto (VO2max) kasvoi 6 % LOWFIT-ryhmässä ja laski 4 % HIGHFIT-ryhmässä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että monitorointilaitteiden sekä seuranta- ja palautejärjestelmän muodostama konsepti on toimiva ja sillä voi olla kansanterveydellistä merkitystä väestötason liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi.
see all

The purpose of this pilot study was to investigate the feasibility of a larger population based physical activity intervention study. The aims were to define the resources needed for measurement procedure in different measurement settings and to assess functionality and usability of the questionnaire and feedback system during a 6-month health-promoting exercise training program. Also aim was to study how the different monitoring devices (heart rate monitor, pedometer, activity meter), reporting methods (e-mail or text message), reporting intervals (1 week or 3 weeks) and feedback influenced on the level of physical activity and antropometric variables. The study population consisted of 60 voluntary healthy subjects. The subjects were randomized to subgroups based on reporting interval, monitoring device, reporting method and feedback. Measurements of aerobic fitness, weight, waist circumference, hip circumference, blood pressure and hand grip force were performed to study subject in the beginning and in the end of the study. Also self-reported physical fitness level and health status were gathered. The subject were given exercise training program corresponding to their reported fitness level, diary in which to mark their physical activity and were taught how to use their monitoring device. The monitoring device was given to study subjects for the duration of the study (6 months). The study subjects were able to observe their own physical activity and compare their activity with that of others in the study population with the aid of the feedback systems personal web page. The length of the feedback systems follow up period was three weeks. The feedback system sent feedback to the study subjects based on the number of physical activity events accumulated during one week. The study gave promising results in the low physical activity subgroup. Physical activity (MET-min/week) increased by 180 % in the LOWACT group compared to 30 % in the MODACT group. In the HIGHACT group physical activity decreased by 29 %. The subjects in the LOWFIT group increased their aerobic fitness (VO2max) by 6 %, whereas aerobic fitness decreased 4 % in the HIGHFIT group. Based on the study, it appears that the concept consisting of a combination of monitoring devices and feedback system is feasible and may have significance to public health in promoting physical activity in the general population.
see all

Subjects:
Copyright information: © Katja Karjalainen, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.