University of Oulu

Sydänkohtausvaalit : SMP:n vuoden 1970 vaaliretoriikka ja oululaislehtien suhtautuminen nousevaan populistipuolueeseen

Saved in:
Author: Tikkala, Hannu1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306061559
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Tikkala, 2013
Publish Date: 2013-06-12
Physical Description: 113 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Vahtola, Jouko
Salo, Matti
Reviewer: Vahtola, Jouko
Salo, Matti
Description:

Tiivistelmä

Tutkin pro gradu -tutkielmassani SMP:n nousua yhden miehen eduskuntaryhmästä viidenneksi suurimmaksi puolueeksi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Hahmotan nousua ennen kaikkea SMP:n puolueohjelman sekä puolueen pää-äänenkannattajan Suomen Uutisten avulla. Tutkin sitä, miten puolue vetosi äänestäjiin vaalien alla.

Lähteet ovat siinä mielessä perusteltuja, että ohjelma antaa kuvan puolueen tavoitteista ja lehti tavoitteiden viestimisestä. Suomen Uutiset oli SMP:n retoriikan ”syömähammas”, eikä se pyrkinyt uutisoinnissaan tasapuolisuuteen. Sen vuoksi lehteä voidaan tutkia retoriikan näkökulmasta.

Puolueohjelman ja Suomen Uutisten retoriikka paljastaa, että puolue oli populistinen. Puolue vetosi kansaan ja se käytti antielitististä vaaliretoriikkaa. Puolueen käsitys kansasta ja kansan tahdosta noudattelee valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun ajattelua.

Puolueen vaaliretoriikkaan sisältyy myös antielitistisiä piirteitä. Puolue hyökkää esimerkiksi ”vanhoja puolueita” ja korruptoituneita vallanpitäjiä vastaan. SMP:n retoriikassa toistuu myös muita populismin elementtejä. SMP esittää arvo- ja kapitalismikritiikkiä. Se myös antaa siunauksen suoralle demokratialle. Sen sijaan SMP eroaa perinteisestä populismista kannanotoillaan korkeakoulutuksesta ja etnosentrisyydestä.

Puolueen retoriikka eli ajassa ja se kohdistui hallituspuolueisiin. Tosin myös oppositiopuolue kokoomus saa osansa, sillä se edustaa ”rahan valtaa”. Puoluelehden määrällinen tarkastelu vahvistaa näkemystä, että SMP käytti hyväkseen marxilaista dialektiikkaa retoriikassaan. Hallituspuolueet edustivat sosialismia ja kokoomus kapitalismia, jolloin SMP:lle jäi poliittisessa keskustassa ”asioiden” ja ”ihmisten” hoitaminen.

Puolueohjelman ja Suomen Uutisten lisäksi tutkin Kalevan sekä oululaisten puoluelehtien avulla sitä, miten populistiseen puolueeseen suhtauduttiin. Puoluelehdillä tarkoitan Keskustapuolueen Liittoa, SKDL:n Kansan Tahtoa ja SDP:n Pohjolan Työtä.

Liitto kirjoittaa vähän SMP:stä ennen vaaleja, vaikka se oli Keskustapuolueen sisältä noussut hajotusliike. Liiton kirjoitusten sävy on kuitenkin tiukka. Kova kielenkäyttö ja vaikeneminen ovat saman asian kääntöpuolia. Suhtautuminen SMP:hen tuotti vaikeuksia Liitolle. Liitto aktivoitui kirjoituksessa vaalien jälkeen.

Kansan Tahto kiinnittää puoluelehdistä eniten huomiota SMP:hen. Taustalla on osaltaan marxilainen maailmankuva, jossa poliittinen todellisuus jakautuu oikeistoon ja vasemmistoon. Puoluelehti pyrkii osoittamaan, että vennamolaisuus edustaa äärilaidan oikeistolaisuutta. Tässä mielessä se muistuttaa Pohjolan Työtä, joka pitää SMP:tä myös äärioikeistolaisena puolueena.

Kaleva eroaa muista oululaisista lehdistä siinä, että se antaa vähän tilaa SMP:lle sekä vaaleja ennen että vaalien jälkeen. Se, ettei lehden linjassa tapahdu muutoksia vaalien jälkeen, voi selittyä Kalevan puolueettomuudella. Lehdellä ei ollut erityistä tarvetta kiinnittää huomiota SMP:n vaalivoittoon.

see all

Subjects:
Copyright information: © Hannu Tikkala, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.