University of Oulu

Leukojen koon ja käytön vaikutus kallon fenotyyppiseen plastisuuteen Iin Haminan arkeologisen luuaineiston valossa

Saved in:
Author: Määttä, Johanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Archaeology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201309051680
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Määttä, 2013
Publish Date: 2013-09-05
Physical Description: 77 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Niinimäki, Sirpa
Reviewer: Junno, Juho-Antti
Niskanen, Markku
Description:
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan leukojen koon ja käytön vaikutusta kallon fenotyyppiseen plastisuuteen, eli muokkaantumiseen ympäristötekijöiden vuoksi. Kallon plastisuutta lähestytään tarkastelemalla kallon lihasten kiinnittymiskohtien muutoksia ja kallon biomekaanisten vipuvarsien kokoa sekä kallon yleistä kokoa ja muotoa. Plastisuutta tutkimalla selvitetään, soveltuuko kallon lihastenkiinnittymiskohtien tarkastelu fyysisten aktiviteettien rekonstruointiin. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että luu kykenee muokkaantumaan mekaanisen rasituksen vaikutuksesta. Pääaineistona työssä on uuden ajan alun aikaisia kalloja Iin Haminan kaivauksilta. Verrokkiaineistona on pääasiassa 1600 -luvulle ajoittuvia kalloja Hailuodon kirkon kaivauksilta. Toinen verrokkiaineisto on Sirpa Niinimäen magneettikuvista mittaama data nykyoululaisten kalloista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään FM Rosa Vilkaman aineistoa Iin Haminan vainajien hampaiden patologioista. Kiinnittymiskohdat pisteytetään Hawkeyn ja Merbsin menetelmällä ja aineistot analysoidaan SPSS Statistics -ohjelmalla. Aineiston analysoinnissa on käytössä useita kahden tai useamman ryhmän välisten keskiarvojen vertailuun tarkoitettuja testejä. Tuloksista selviää, että iiläisillä on ollut kovempi purentastressi kuin nykyoululaisilla. Tätä kuvaa sekä hampaitten patologiat, erityisesti elinaikaiset hampaiden menetykset, että kallon ja leukojen mitat. Iiläisten aineistossa on tulosten mukaan fenotyyppistä plastisuutta ja kaikki dokumentoidut lihastenkiinnittymiskohdat heijastelevat purentastressiä. Erityisesti purenta vaikuttaa leukaluuhun. Fenotyyppistä plastisuutta on tulosten mukaan myös iiläisten ja nykyoululaisten välillä. Nykyoululaisilla on yleisesti isommat kallot, mutta iiläisillä on kallon kokoon suhteutettuna ollut suurempia luunpituuksia varsinkin leuassa. Myös kasvot ovat iiläisillä olleet leveämmät. Hailuotolaiset ja iiläiset ovat odotetusti olleet samankaltaisia kallon ja leuan mittasuhteiltaan, sillä molemmilla on ollut samantyyppinen, nykyoululaisia kovempi, ruokavalio. Metodina kallon lihastenkiinnittymiskohtien dokumentointi soveltuu aktiviteettien rekonstruointiin. Tulokset puhuvat sen puolesta, että kallo muokkaantuu ympäristötekijöiden vaikutuksesta ja lisäksi usein lihastenkiinnittymiskohtiin vaikuttava ikä ei ollut merkittävä tekijä kallon lihastenkiinnittymiskohdissa. Muut tekijät, eli sukupuoli, koko, ruokavalio, hormonitoiminta, yksilöllisyys ja patologiat on kuitenkin otettava aina huomioon. Jatkossa laajempia verrokkiaineistoja ja muuta arkeologista, historiallista ja etnografista aineistoa hyödyntäen, yhdessä lihastenkiinnittymiskohtien kanssa, on mahdollista tehdä tarkempia arkeologisia tulkintoja, esimerkiksi elintasojen eroista tai hampaiden käytöstä työkaluina. Lihastenkiinnittymiskohtien dokumentointimetodeja on kuitenkin vielä kehitettävä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Johanna Määttä, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.