University of Oulu

Paikkatiedon käyttö tietojohtamisessa ja päätöksenteossa Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Saved in:
Author: Kantola, Sini1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Department of Geography, Geography
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201309121682
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Kantola, 2013
Publish Date: 2013-09-16
Physical Description: 83 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Rusanen, Jarmo
Karjalainen, Pauli
Reviewer: Rusanen, Jarmo
Karjalainen, Pauli
Description:
Paikkatieto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia tiedon käsittelyyn ja käyttöön eri yhteiskunnan aloilla. Paikkatietoa on hyödynnetty kuitenkin vaihtelevasti erityisesti tietojohtamisen ja päätöksenteon yhteydessä. Paljon hyvää ja kovalla työllä tuotettua raakatietoa on vielä käyttämättä ja jatkojalostamatta. Tämä tutkielma selvittää paikkatiedon käyttöä erityisesti tietojohtamisen ja päätöksenteon yhteydessä Keski-Suomen ELY-keskuksen henkilökunnan keskuudessa. Keski-Suomen ELY-keskus on julkishallinnollinen organisaatio, joka muiden Suomen ELY-keskusten tavoin pitää huolta valtionhallinnon alueellisista kehittämis- ja toimeenpanotehtävistä. Paikkatietoa on käytetty tutkimuskohteessa, mutta käyttäjämääristä ei ole ollut tarkkaa tietoa. Tiedon saatavuus ja vanhat organisaatiorakenteet ovat aiheuttaneet haasteita paikkatiedon hyödyntämiselle. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty kyselyhaastattelun avulla Keski-Suomen ELY-keskuksen henkilökunnalta keväällä 2013. Kaksi kertaa lähetettyyn kyselyyn vastasi yhteensä 64 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 27,8 prosenttia. Kysely oli poikittaistutkimus, ja se noudatti sekä strukturoidun että puolistrukturoidun haastattelun periaatteita. Kyselyn tuloksista strukturoituja vastauksia eli monivalintakysymysvastauksia analysoitiin jakaumien eli diagrammien avulla. Puolistrukturoituja eli avoimia vastauksia käsiteltiin taas teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Kyselyn avulla saatiin hyvin kartoitettua paikkatiedon tämän hetkistä käyttämistä ja hyödyntämistä tutkimuskohteessa. Tuloksia rinnastettiin pääasiassa Crainin ja MacDonaldin (1984) paikkatiedon käytön kehityskaareen. Kyselyyn vastaajat vaikuttivat olevan tällä hetkellä melko tyytyväisiä paikkatiedon käyttöä kohtaan. Suurin osa paikkatiedon käytöstä kohdistui valmiin paikkatiedon katseluun. Myös tulevaisuuteen suuntautuneessa käytössä eniten kiinnostusta oli asioiden visualisointiin paikkatiedon avulla ja valmiin paikkatiedon katseluun. Päätöksenteko ja tietojohtaminen paikkatiedon yhteydessä eivät nousseet tärkeimmäksi teemaksi kyselyn vastausten perusteella. Myös melko pieni osa vastaajista oli paikkatieto-ohjelmien kuten ArcGis:n tai Kartturin aktiivikäyttäjiä. Pyrittäessä paikantamaan missä vaiheessa Keski-Suomen ELY-keskus on menossa Crainin ja MacDonaldin (1984) paikkatiedon kolmivaiheisessa kehityskaaressa, sijoittuminen kohdistuu tiedon analysoinnin ja tiedon käytön vaiheisiin. Ainoastaan 16 henkilöä koki, että paikkatietoaineistojen saanti on helppoa organisaation sisällä. Tulevaisuutta ajatellen eniten toiveita nousi yhteisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamiseen liittyen, lisäkouluttautumiseen sekä paikkatiedon hyödyntämiseen päätöksenteon ja tietojohtamisen kannalta. Koulutusresurssit tutkimuskohteen kannattaa keskittää paikkatiedon oppimisesta ja käytöstä motivoituneisiin henkilöihin. Tutkielman tulokset avaavat ymmärrystä myös muista julkishallinnon organisaatioista paikkatiedon hyödyntämisen osalta niin yleisesti kuin tietojohtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.
see all

Subjects:
Copyright information: © Sini Kantola, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.