University of Oulu

Kuvataide ja mediakasvatus : kuvataiteen opettajien käsityksiä mediakasvatuksesta ja sen toteuttamisesta osana kuvataidekasvatuksesta luokilla 5.-9.

Saved in:
Author: Ohra-aho, Jenna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201309141693
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Ohra-aho, 2013
Publish Date: 2013-09-17
Physical Description: 138 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pinola, Timo
Reviewer: Komulainen, Jyrki
Pinola, Timo
Description:
Kuvataiteella ja mediakasvatuksella on tärkeitä tehtäviä peruskoulussa, varsinkin nykyisen visuaalisen kulttuurin aikakaudella. Kuvataiteen merkitys on suuri erityisesti merkityksellisten kokemusten saamisessa ja oppilaan itseilmaisun kehittymisen kannalta. Tavoitteena on, että oppilas löytää oman tavan katsoa taidetta ja suhtautua siihen, mitä arvostaa ja ei arvosta sekä miten toteuttaa itseään. Tärkeä osa-alue visuaalisen kulttuurin kannalta on myös kuvanlukutaidon kehittyminen. Mediakasvatus tukee näitä kuvataiteessa asetettuja tavoitteita. Mediakasvatuksen ensisijaisia tavoitteita ovat kuitenkin medialukutaito ja mediataito, oppilaan kriittisen ajattelun kehittyminen ja mediankäyttötaitojen lisääntyminen, sillä mediataitojen voidaan katsoa nykykulttuurissa olevan osa elämänhallinnan taitoja, merkki aktiivisesta kansalaisuudesta ja osa elinikäistä oppimista. Taidekasvatuksellinen lähestymistapa mediakasvatukseen tuo keinoja ymmärtää paremmin visuaalista kulttuuria ja nykymaailmaa. Tutkielman tarkoituksena olikin selvittää kuvataidetta opettavien opettajien käsityksiä mediakasvatuksesta ja sen tärkeydestä yleisesti sekä kokemuksista mediakasvatuksen toteuttamisesta osana kuvataiteen opetusta. Lisäksi tutkittiin, miten opettajan saama koulutus vaikuttaa hänen kykyynsä toteuttaa mediakasvatusta ja millaiset ovat hänen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvät taitonsa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa käytettiin fenomenografista tiedonhankinnan strategiaa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin maaliskuun 2013 aikana teemahaastatteluina, jonka haastattelurunkoa testattiin esihaastattelulla. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui harkinnanvaraisesta näytteestä. Haastateltaviksi valittiin kahdeksan kajaanilaista 5.–9. -luokille kuvataidetta opettavaa opettajaa, joista miehiä oli kolme ja naisia viisi. Mukana oli sekä muutaman vuoden että vuosikymmeniä opettajan työssä toimineita opettajia. Litteroidun tutkimusaineiston sisällönanalyysissa käytettiin sekä teoriasidonnaisia että aineistolähtöisiä analyysin tapoja. Aineistoa käsiteltiin pääasiassa kuvailemalla, luokittelemalla ja ryhmittelemällä. Luokiteltua aineistoa vertailtiin, yhdisteltiin, laskettiin ja tyypiteltiin. Näistä saaduista analyyttisista havainnoista tehtiin abduktiivisella päättelyn logiikalla tulkintaa ja johtopäätöksiä, joista tutkimuksen tulokset muodostuvat. Analyysissa on käsitelty myös aineistosta poikkeavat tapaukset. Haastateltavien käsityksissä mediakasvatus muodostui pääosin kahdesta osa-alueesta: mediateknologian käyttämisestä ja medialukutaidosta. Haastateltavien käsityksissä mediakasvatuksen tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat perustaitojen hallinta, medialukutaito, turvallisuus median käytössä ja itse tuottaminen. Mediakasvatuksen katsottiin lisäävän elämänhallinnan taitoja. Kaikki opettajat pitivät mediakasvatusta ja sen merkitystä yksilön kannalta tärkeänä, mutta tärkeyden arvioinnissa löytyi silti painotuseroja. Mitä enemmän haastateltavat olivat opiskelleet kuvataidetta, sitä enemmän he kokivat sen vaikuttavan käsitykseensä mediakasvatuksesta ja sen toteuttamisesta. Koulutustaustasta huolimatta jokainen kuitenkin koki tarvitsevansa lisä- tai jatkokoulutusta mediakasvatusta koskien. Haastateltavien käsityksissä kuvataiteen sisältöalue media ja kuvaviestintä toteutui vaihtelevasti. Vain puolet haastateltavista kertoi olevansa tyytyväisiä koululla käytössään olevaan mediavälineistöön. Haastateltavista kaksi ei kokenut tarvetta lisäkoulutukselle medialaitteiden hallintaa koskien. Yksi vastaaja koki medialaitteiden käyttöön liittyvät taitonsa hyviksi, loput kohtalaisiksi tai heikoiksi. Puolet haastateltavista oli käyttänyt sosiaalista mediaa jollain tavalla opetuksen tukena ja apuna. Sosiaalisen median käytön katsottiin tukevan mediakasvatusta.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jenna Ohra-aho, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.