University of Oulu

Sisäkorvaistutetta käyttävien ja normaalikuuloisten lasten ääntelyn kehitys 6–12 kuukauden (kuulo)iässä

Saved in:
Author: Niemi, Jaana1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201309281763
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Niemi, 2013
Publish Date: 2013-10-01
Physical Description: 79 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Välimaa, Taina
Kunnari, Sari
Reviewer: Välimaa, Taina
Paavola, Leila
Description:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ääntelyn kehitystä 6, 9 ja 12 kuukauden kuuloiässä (istutteen aktivoinnista kulunut aika) ja verrata kehitystä normaalikuuloisten lasten ääntelyn kehitykseen vastaavissa ikäpisteissä. Lisäksi verrattiin kahden käytetyn menetelmän antamien tulosten keskinäistä vastaavuutta. Tutkimuksessa oli koehenkilöinä kaksi erittäin vaikea-asteisesti kuulovikaista lasta, joilla molemmilla oli käytössään kaksi sisäkorvaistutetta. Heidän verrokkeinaan toimi neljä normaalikuuloista lasta. Istutetta käyttävät lapset osallistuvat valtakunnalliseen hankkeeseen ”Speech perception and speech and language development in children with unilateral and/or bilateral cochlear implant(s) and bilateral hearing aids”, jonka osana tämä pro gradu –tutkimus toteutettiin. Tutkimusaineisto koostui eri ikäpisteissä toteutetuissa videonauhoituksista. Jokaisen videonauhoituksen keskeltä litteroitiin 80 lapsen tuottamaa ilmausta. Ilmausten luokittelussa käytettiin MBL:ää (Mean Babbling Level) (Stoel-Gammon, 1989) sekä kolmiportaista SAEVD-R-menetelmää (The consolidated version of Stark Assessment of Early Vocal Development – Revised, Ertmer & Nathani, 2010). Molemmilla menetelmillä lasten tuottamat ilmaukset luokiteltiin kolmelle tasolle niiden kehittyneisyyden mukaan. MBL -luokituksen perusteella laskettiin myös keskimääräiseksi jokeltelutasoksi kutsuttu lukuarvo. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ääntely kehittyi tutkimuksen aikana nopeammin kuin normaalikuuloisten lasten ääntely. Koehenkilöiden välillä oli molemmissa ryhmissä suuria yksilöllisiä eroja. Kuuden kuukauden mittauspisteessä kaikki lapset tuottivat eniten yksinkertaisia ilmauksia, jotka luokiteltiin molempien menetelmien alimmalle tasolle. Toiselle ja kolmannelle tasolle luokiteltavien ilmausten määrä kasvoi iän myötä. Kehittyneempien ilmausten esiintyvyys kasvoi istutelapsilla nopeammin kuin normaalikuuloisilla lapsilla. Toisen istutelapsen ääntely oli koko tutkimuksen ajan kehittyneempää kuin yhdenkään normaalikuuloisen lapsen. Toisen istutelapsen ääntely taas kehittyi 9 kuukauden kuuloikään saakka hitaasti, jonka jälkeen ääntelyssä tapahtui selkeä positiivinen muutos. Molemmat käytetyt menetelmät antoivat samansuuntaisia tuloksia ääntelyn kehittymisestä, vaikka ilmausten luokittelukriteerit olivat erilaiset. MBL:n mukainen luokittelu korosti lapsen tuottamissa ilmauksissa esiintyvien eri konsonanttien määrää ja kolmiportainen SAEVD-R lasten tuottamien ilmausten tavurakenteiden monimutkaisuutta. Tutkimuksen koehenkilömäärä oli pieni ja saatuja tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Tietoa suomea omaksuvien istutelasten äänteellisestä kehityksestä on olemassa hyvin vähän ja nyt saadut tulokset tukevat aiempia tuloksia. Selviä yhtäläisyyksiä on nähtävissä myös aiemmin saatujen ulkomaisten tutkimustulosten kanssa. Lisää tutkimusta tarvittaisiin kuitenkin aiheesta ja pidempiaikainen ääntelyn kehityksen seuranta sekä tutkimus sen kyvystä ennustaa myöhempää kielellistä kehitystä olisivat tarpeen.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jaana Niemi, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.