University of Oulu

“It’s you experiencing yourself” : an ethnographic study on an arts project promoting participation among young people with mental health issues

Saved in:
Author: Mikkonen, Sini
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Education
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201310111785
Language: English
Published: Oulu : S. Mikkonen, 2013
Publish Date: 2013-10-14
Physical Description: 72 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Järvelä, Maria-Liisa
Reviewer: Järvelä, Maria-Liisa
Sääskilahti, Minna
Description:
The purpose of this ethnographic study is to describe and understand the meaning of an art project aimed for young people facing the risk of exclusion. Some young people cannot adapt to the expectations the society has towards them. According to the statistics, there are at the moment 51 341 youth between 15-29 years who are not taking part in any meaningful activities, i.e. they are not working or studying further after finishing the compulsory education. The recess years in the 1990’s broke many social structures which had an influence on the conditions the young generation have to live in today. Young people’s mental health has been discussed widely during the past years. The theoretical background of the study consists mainly of two concepts: exclusion and the essence of art. Exclusion is hard to define solely on the basis of statistics. Nevertheless exclusion is always a change in being which means exclusion is a process with different conditions. It might result from individual’s own actions or from the surrounding society. In the project discussed in the present study, the main reason for exclusion was mental health issues. I wanted to see if art can be a tool in enabling the participants of the project to interact and open up. The data collection in an art project organized by Myrsky took two months. Myrsky is a nationwide youth project aiming at preventing social exclusion by improving young people’s wellbeing through art. According to Frances Kaplan (2006) art has three major effects on us: art transforms our emotions, art is a tool for communication, and making of art is a special kind of a process. What makes art process so unique is the simultaneous combination of mental intensity and sensorimotor skills. It is a holistic and intuitive process where material reality and feelings are connected. This enables art to connect individual’s inner and outer worlds. Triangulation of data was used by collecting a field diary including informal conversation quotes from the participants, a joint interview with the two instructors, and feedback questionnaires from the participants asking about their expectations concerning the project. Six young people took part in the art project that was led by two instructors. I created participant profiles which revealed that mental health issues can very well trigger young persons’ exclusion. By analyzing the instructors’ interview I found out the main challenges in the project: communication and self-expression. The main role of artistic activities in promoting participation was to help facing these challenges. Art enabled communication and created metaphors in dealing with difficult matters; hence art carried a therapeutic value. By summing up the feedback questionnaires I found out about the positive effects of an art project: meeting new people, experiencing good group spirit and getting support during the project. Despite the difficulties in communication and in self-expression, the youth had gained some positive experiences from the project; in feedback, discussing and listening were mentioned the most. This art project gave the participants hope for a better future which shows that art can indeed make a difference by creating participation and contributing to social change.
see all

Tämän etnografisen tutkimuksen tarkoitus on kuvailla syrjäytymässä oleville nuorille suunnattua taideprojektia ja selvittää mikä merkitys tällaisella projektilla on näille nuorille. Osa nuorista ei pysty vastaamaan yhteiskunnan heille asettamiin haasteisiin. 1990-luvun lama rikkoi yhteiskuntarakenteita vaikuttaen nuorten elinoloihin. Tämän hetkisen (2013) tilastotiedon mukaan 51 341 15–29-vuotiaista ei ole työelämässä tai suorittamassa minkäänlaista peruskoulunjälkeistä tutkintoa; he eivät ylipäätään osallistu juuri mihinkään toimintaan. Myös nuorten mielenterveys on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Teoriataustassa käsitellään sekä syrjäytymistä että taiteen olemusta ja merkitystä yksilölle. Syrjäytymistä on vaikea määritellä vain tilastotietojen perusteella. Syrjäytymisprosessi merkitsee muutosta, johon vaikuttavat sekä yksilö itse että ympäröivä yhteiskunta. Tässä tutkimuksessa olennaisin syy syrjäytymiseen oli mielenterveydellinen. Halusin nähdä, pystyykö taide olemaan väline, jonka avulla nuoret pystyisivät kommunikoimaan ja kokemaan osallistumisen tunnetta. Keräsin aineistoa kahden kuukauden ajan Myrskyn järjestämässä taideprojektissa. Myrsky on valtakunnallinen nuorisoprojekti, joka pyrkii estämään syrjäytymistä kohentamalla taiteen avulla nuorten hyvinvointia. Frances Kaplan (2006) jakaa taiteen vaikutukset kolmeen luokkaan: taide muuttaa tunteita, taide on kommunikoinnin väline ja taiteen tekeminen on erityinen prosessi. Taiteen ainutlaatuisuus piilee mielen voiman ja sensomotoristen taitojen yhteisvaikutuksessa. Taiteen tekeminen on kokonaisvaltainen ja vaistonvarainen prosessi, jossa materiaalinen todellisuus yhdistyy tunteisiin. Tämä mahdollistaa yksilön sisäisen ja ulkoisen maailman yhdistymisen. Aineistotriangulaatiota käytettiin kokoamalla aineistoksi havaintopäiväkirja, joka sisälsi epävirallisia keskusteluja osallistujien kanssa, yhteishaastattelu kahdelta ohjaajalta sekä osallistujien palautelomakkeet, joissa tiedusteltiin heidän projektiin liittyviä odotuksiaan ja niiden täyttymistä projektin aikana. Toimintaa veti kaksi ohjaajaa ja projektiin osallistui kuusi nuorta. Aineistoon perustuen loin osallistujaprofiilit, jotka paljastivat mielenterveydellisten ongelmien hyvinkin voivan syrjäyttää nuoren. Analysoimalla ohjaajien haastattelun sain selville, että kommunikaation vaikeus ja itseilmaisu olivat projektin olennaisimmat haasteet. Taidetoiminnan päärooli oli luoda osallisuutta vastaamalla juuri näihin haasteisiin. Taide mahdollisti kommunikaation ja loi metaforia, joiden avulla nuoret pystyivät puhumaan vaikeistakin asioista. Taiteella oli myös terapeuttinen vaikutus nuorten terveydentilaan. Palautelomakkeiden mukaan taideprojekti vaikutti myönteisesti varsinkin uusien ihmissuhteiden, hyvän ryhmähengen ja projektin aikana saadun tuen kautta. Vaikka osallistujilla oli vaikeuksia keskustella ja ilmaista itseään, he olivat palautteiden mukaan kokeneet projektissa myönteisiä asioita. Keskustelujen ja kuuntelemisen tärkeys mainittiin eniten. Tämä projekti osoitti, että taide pystyy tukemaan nuorten osallisuutta ja antamaan heille myönteisen kuvan tulevaisuudesta; taiteen avulla pystytään muuttamaan sekä yksilöä että yhteiskuntaa.
see all

Subjects: