University of Oulu

Leikkaussairaanhoitajan työn allokointi leikkauksen intraoperatiivisessa vaiheessa ja siihen liittyvä päätöksenteko

Saved in:
Author: Widgren, Päivi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Health Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201310111787
Language: Finnish
Published: Oulu : P. Widgren, 2013
Publish Date: 2013-10-14
Physical Description: 89 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Suhonen, Marjo
Reviewer: Suhonen, Marjo
Tiirinki, Hanna
Description:
Terveydenhuoltoalalla on tarve löytää tehokkaampia tapoja allokoida henkilöstöresursseja. Leikkausosasto on sairaalan kalleimpia osastoja ja suurin osa leikkausosaston kustannuksista muodostuu henkilöstökustannuksista. Tästä syystä leikkaussairaanhoitajan työn allokointia ja siihen liittyvää päätöksentekoa on tärkeää tutkia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata leikkaussairaanhoitajan työtä leikkauksen intraoperatiivisen vaiheen aikana ja kuvata leikkaussairaanhoitajan työn allokointiin liittyvää päätöksentekoa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensin havainnoitiin leikkaussairaanhoitajan työtä leikkausosastolla neljässä (n =4) elektiivisessä laparoskooppisessa sappirakon poistossa Tengvallin (2010) havainnointilomaketta soveltaen. Seuraavassa vaiheessa teemahaastateltiin hoitotyön johtajia (n = 5), jotka osallistuvat leikkaushoitotyön allokointiin. Elektiivisessä laparoskooppisessa sappirakon poistossa leikkaushoitotyön intensiteetti vaihteli leikkauksen intraoperatiiviseen vaiheeseen sisältyvien kuuden jakson mukaan. Sekä valvovan että instrumentoivan leikkaussairaanhoitajan työ jaksottui niin, että leikkaushoitotyön intensiteetti oli korkeimmillaan jaksossa, leikkaus loppui – potilas pois salista. Valvovan hoitajan työssä leikkaushoitotyön intensiteetti oli matalinta jaksossa, leikkaus alkoi – leikkaus loppui. Instrumentoivan hoitajan työssä leikkaushoitotyön intensiteetti oli matalinta jaksossa, potilas valmis leikkaukseen – leikkaus aloitettu. Päätöksenteko leikkaushoitotyön allokoinnista perustuu tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa käytössä olevaan perinteiseen työpanoslaskelmamalliin, jossa yhtä leikkaussalia kohden allokoidaan kaksi leikkaussairaanhoitajaa. Leikkaushoitotyön esimiehet korostivat allokointipäätösten taustalla olevan tavoitteen potilaslähtöisen leikkaushoidon toteuttamisesta, henkilökunnan työhyvinvoinnin huolehtimisesta ja resurssien riittävyyden varmistamisesta. Leikkaussairaanhoitajan työtä on mahdollista allokoida uudella tavalla leikkauksen intraoperatiivisessa vaiheessa, esimerkiksi siten, että kahdella leikkaussalilla on yksi yhteinen valvova hoitaja erityisesti jakson, leikkaus alkoi – leikkaus lopetettu aikana. Tutkimuksen perusteella hoitotyön johtajat tarvitsevat päätöksenteon tueksi leikkaushoitotyönkuormituksen mittareita. Allokointipäätöksiä tehdessä potilasturvallisuuden varmistaminen on etusijalla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön johtamisen ja leikkaushoitotyön allokoinnin kehittämisessä.
see all

In the field of health care, there is a need to find more effective ways of allocating human resources. The operating theatre is one of the most costly units in a hospital, and most of the costs of the unit are made up of human resource costs. This is why it is important to study the allocation of the work of the operating room nurse and related decision-making. The purpose of this study is to describe both the work of the operating room nurse during the intraoperative stage of the operation and the decision-making related to the allocation of the work of the operating room nurse. The study was carried out as a qualitative study. The study data was collected in two stages. First, the work of the operating room nurse was observed in the operating theatre in four (n =4) elective laparoscopic cholecystectomies, applying the Tengvall (2010) observation form. In the next stage, a focused interview was conducted with nursing managers (n = 5) who take part in the allocation of operating room nursing. In the elective laparoscopic cholecystectomies, the intensity of operating room nursing varied according to the six phases within the intraoperative stage. The work of both the supervising and the instrument nurse was paced so that the intensity of the operating room work was at its highest in the phase ‘operation over – patient out of the operating room’. In the work of the supervising nurse, the intensity of the operating room work was at its lowest in the phase ‘operation started – operation over’. In the work of the instrument nurse, the intensity of the operating room work was at its lowest in the phase ‘patient ready for operation – operation started’. Decision-making regarding allocation of operating room nursing is based on the traditional workload calculation model used in the organisation under observation, with two operating room nurses allocated to each operating room. Operating room nursing supervisors stressed that behind the allocation decisions, the aim is to carry out patient-centred operating room nursing, take care of the occupational wellbeing of the personnel, and ensure the sufficiency of resources. It is possible to allocate the work of the operating room nurse in the intraoperative stage of the operation in new ways, e.g. having two operating rooms share one supervising nurse, especially during the phase ‘operation started – operation over’. The study suggests that nursing managers need instruments measuring the operating room nursing workload to support their decision-making. In making decisions regarding allocation, ensuring patient safety takes priority. The findings from the study may be used in developing nursing management and allocation of the work of the operating room nurse.
see all

Subjects:
Copyright information: © Päivi Widgren, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.