University of Oulu

Terveyttä edistävän ravinnon puolesta : ravitsemusvalistus Terveydenhoitolehdessä vuosina 1934–1961

Saved in:
Author: Kilpeläinen, Markku1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201311211908
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Kilpeläinen, 2013
Publish Date: 2013-11-25
Physical Description: 97 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Vahtola, Jouko
Salo, Matti
Satokangas, Reija
Reviewer: Salo, Matti
Satokangas, Reija
Description:

Tiivistelmä

Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani Terveydenhoitolehden antamaa ravitsemusvalistusta vuosina 1934–1961. Tutkimuksen kohteena on ollut sekä yksilötasolle suunnattu ravitsemusvalistus että Terveydenhoitolehdessä esitetyt kannanotot valtakunnallisiin ravitsemuspoliittisiin kysymyksiin. Lisäksi olen tutkinut, mitä ruoka-aineita Terveydenhoitolehti piti terveellisinä ja mitä epäterveellisinä.

Tutkimus perustuu vuosien 1934–1961 Terveydenhoitolehtiin. Olen verrannut lehden ravitsemusvalistusta niin oman aikansa lääkärikirjan neuvoihin hyvästä ravitsemuksesta kuin nykypäivän ravitsemussuosituksiin. Tärkeänä lähdemateriaalina tutkimuksessa on ollut myös Kansanravitsemuskomitean mietintö vuodelta 1940.

Tutkimuksessa ilmeni, että Terveydenhoitolehden ravitsemusvalistuksen ensisijaisin päämäärä oli terveyspoliittinen: kohentaa ja turvata yksittäisen ihmisen ja väestön terveyttä sekä vähentää ja ennaltaehkäistä sairauksia ruokavalion avulla. Yksilötasolle suunnatun valistuksen sisältö vaihteli yhteiskunnallisen ja väestön taloudellisen tilanteen mukaan. Erityishuomion saivat lapset ja raskaana olevat tai imettävät äidit. Ravitsemusvalistuksen keskeisin teema 1930-luvulla oli vitamiinien saanti. Sota-aika muutti valistuksen sisältöä ja luonnetta. Artikkeleissa pohdittiin paljolti sitä, miten säännöstelyn aikana voitaisiin turvata väestön riittävä ja monipuolinen ravinto.

Säännöstelynajan jälkeisissä artikkeleissa 1950-luvulla oli nähtävissä työn keveneminen, autojen yleistyminen ja yhteiskunnan muuttuminen kohti kulutusyhteiskuntaa — näin varsinkin kaupungeissa. Ihmisillä oli aikaisempaa enemmän rahaa syömiseen. Terveydenhoitolehdessä päähuomion saivat rasvat ja lihavuus sekä sydän- ja verisuonitaudit. Artikkeleissa ilmaistiin selkeästi kovien rasvojen haitallisuus ja kasvisöljyjen terveellisyys. Terveydenhoitolehti suositteli ihmisiä miettimään suuhun pantavan ruuan laatua ja erityisesti määrää. Uutena ravitsemusvalistuksen muotona lehti esitteli vuonna 1961 ruokareseptit ruuan valmistusohjeineen.

Terveydenhuoltolehdessä pidettiin maitoa ylivertaisena ravintoaineena. Myös perunaa ja muita kasvikunnan tuotteita suositeltiin. Sen sijaan sokerin ja kovien rasvojen kulutuksen kasvu aiheutti perusteltua huolta.

Ravitsemuspoliittisissa kannanotoissa ilmeni Terveydenhoitolehden johdonmukainen linja terveyttä edistävän ruokavalion puolesta. Lehti tuki koulukeittoloiden perustamista, margariinin vitaminisointia, jodin lisäämistä suolaan sekä AIV-säilöntärehun käyttämistä karjan talviruokinnassa. Ne kaikki — joko suoraan tai välillisesti — paransivat väestön ravitsemusta ja turvasivat osaltaan ravinnollista tasa-arvoa.

Terveydenhoitolehden ravitsemusvalistus oli linjassa muiden aikansa valistajien kanssa. Lehden näkemykset ravitsemuksesta sopivat hyvin myös nykypäivän suosituksiin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Markku Kilpeläinen, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.