JultikaUniversity of Oulu repository

Argentiina oli 1900-luvun alussa yksi maailman korkeatuloisimmista ja vauraimmista valtioista, ja erottui selkeästi naapurimaistaan. Vuoden 1913 jälkeen Argentiina ei enää pysynyt mukana kehittyneiden valtioiden kasvuvauhdissa, eikä sittemmin ole pystynyt nousemaan enää takaisin entiselle tasolleen. Tässä tutkielmassa pohditaan politiikan, kulttuurin ja aatteellisten muutosten vaikutuksia Argentiinan talouskehitykseen. Tutkielman teoreettisessa osassa sovelletaan Prescottin ja Fitzgeraldin (2002) versiota neoklassisesta kasvumallista tasapainoisen kasvun kilpailutasapainon löytämiseksi. Malli toimii yllättävän hyvin Argentiinan taloudessa. Kokonaistuottavuuden vaihtelu selittää tuotantoa, väkilukua, kulutusta, investointeja ja pääoman ja bruttokansantuotteeseen suhdetta. Argentiinan kokonaistuottavuuden kasvuvauhti on ollut heikkoa 1900-luvulla. Poliittisia syitä ovat hallintojärjestelmän epävakaisuus, poliittisen järjestelmän heikkous, korruptoituneisuus, protektionismi, valtion kulutus ja interventionismi. Kulttuurisina syinä ovat, osaksi Perónin aiheuttamina, yhteiskunnan jakautuminen, hallituksen ja laillisuusperiaatteiden halveksunta ja jatkuva väkivallan uhka. Nationalismi, militarismi ja populismi ovat myös heikentäneet uskoa hallitukseen ja demokratian mahdollisuuksia. Vaikka Argentiina pysyi maailmansotien aikana puolueettomana, sen institutionaalinen järjestelmä oli niin heikko, että ulkoiset sokit vaikuttivat voimakkaasti Argentiinan talouteen.