University of Oulu

Leikkikalujen funktionaalisen manipulaatiopotentiaalin rakentuminen

Saved in:
Author: Mertala, Pekka-Oskari
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Education
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 4.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201311281933
Language: Finnish
Published: Oulu : P. Mertala, 2013
Publish Date: 2013-12-02
Physical Description: 128 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Karikoski, Hannele
Reviewer: Sarenius, Vesa-Matti
Karikoski, Hannele
Description:
Tutkimuksessa pyrittiin kirjallisuuteen perehtymällä selvittämään millaisia määritelmiä ja kategorisointeja leikkikaluista on tehty. Kirjallisuuskatsaus sekä vastasi tutkimuskysymyksiin että nosti esiin deduktiivisen johtolangan leikkikalujen sisäänrakennetusta käyttötarkoituksesta. Täten uudeksi tutkimustehtäväksi tuli selvittää sisäänrakennetun käyttötarkoituksen, funktionaalisen manipulaatiopotentiaalin rakentumisen lainalaisuuksia. Tutkimus on rakenteeltaan ontologis-taksonominen. Siinä ensin käsitellään tutkittavaa ilmiötä (leikkikalu) koko laajuudessaan. Tämän jälkeen tarkastelu kohdennetaan yhä pienempiin ja pienempiin hierarkkisiin yksityiskohtiin (funktionaalisen manipulaatiopotentiaalien elementit, niiden arvot ja ilmenemät). Tutkimus on toteutettu osana Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja leikkikalujen maahantuonti- ja tukkuriyritys AMO Oy:n LEIKKAAMO -leikin kontekstit -tutkimusprojektia. Työn metodologinen viitekehys on sovellus abduktiivisesta grounded theory -menetelmästä. Abduktiivisessa tutkimusotteessa empiria ja teoria käyvät jatkuvaa vuoropuhelua uuden teorian muodostamiseksi. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui leikkikalutukkureiden ja -kauppiaiden katalogeista, mainoksista ja verkkosivujen tuote-esittelyistä. Ydinaineistona toimi AMO Oy:n Aarerkirja kesä 2011 -katalogi. Täydentäväksi aineistoksi valittiin katalogiin kuulumattomien markkinaosuudeltaan merkittävien valmistajien kuten LEGO:n ja Fisher Pricen tuotteita. Teoreettinen aineisto koostui leikkikaluja käsittelevistä tutkimusraporteista sekä kulttuurisemiotiikkaa ja funktioanalyysia käsitelleistä teoksista. Kulttuurisemiotiikan kohdalla lähdeteokset käsittelivät sekä yleistä artefaktien semioottista tulkintaa että nimenomaisesti leikkikaluihin kohdistuneita analyyseja. Semiotiikkaa hyödynnettiin tutkimuksessa kahdella tavalla. Sen avulla pyrittiin ensin hahmottamaan, mitkä symboliset tulkinnat voidaan tulkita denotatiivisiksi. Lisäksi kulttuurisemioottisen analyysin keinoin pyrittiin mainoskuvista tunnistamaan itse leikkikaluun liittymättömät symboliset viestit ja näin eliminoimaan niiden aiheuttama kohina. Leikkiä tutkimuksessa käsitellään esinemanipulaationa (Piaget 1962; Vygotski 1975, 1978), josta voidaan erottaa symbolinen ja funktionaalinen muoto. Funktionaalinen manipulaatio voidaan jakaa edelleen funktionaalisesta ja symbolisesta ajattelusta kumpuaviin käsittelytapoihin. Leikkikalu määritellään tutkimuksessa teollisesti leikkiä varten valmistetuksi objektiksi tai sovellukseksi. Leikkikalujen funktionaalinen manipulaatiopotentiaali koostuu kymmenestä erillisestä ja erilaisia arvoja saavasta elementistä (representatiivinen, sukupuolinen, sensorinen, produktiivinen, performatiivinen, normatiivinen, teknologinen, sosiaalinen, pedagoginen ja motorinen), jotka ovat ilmenemältään pragmaattisia, attraktiivisia tai adaptiivisia. Potentiaalien olemassaolon edellytys on, että ne avautuvat tilastollisesti suurimmalle osalle lapsista, joiden kognitiivinen ja motorinen kehitystaso antavat oikeuden olettaa aktualisoitumisen olevan mahdollista. Yksittäisen leikkikalun potentiaalit näyttäytyvät täten erilaisina eri-ikäisille leikkijöille. Niin ikään yksittäisten leikkijöiden mikro- ja makrokulttuuristen taustojen erot saavat aikaan variaatiota samojen elementtien kautta syntyvissä leikkitoiminnoissa. Tuloksena esitetty teoreettinen malli leikkikalujen funktionaalisen manipulaatiopotentiaalin rakentumisesta on falsifioitavissa meta-analyysin tai uusien empiiristen tutkimusten avulla. Tutkimuksen pääasiallinen merkityksellisyys kumpuaa siitä, ett se lukeutuu harvojen leikkikaluja käsittelevien perustutkimusten joukkoon. Kasvatus- ja oppimisympäristödiskurssiin viitaten, on leikkikalut tärkeä ymmärtää muunakin kuin kulutushyödykkeinä ja itsestäänselvyyksinä, sekä tuoda esiin leikkikalujen sopivuuden arviointiin liittyviä loogisilta perusteiltaan hataria ja ontuvia kulttuurisia uskomuksia ja arvostuksia. Esimerkiksi Sutton-Smith (1986) on julkituonut saman näkemyksen esittäessään, että useissa leikkikalujen kehittävyyttä korostavissa lausunnoissa yleiset uskomukset näyttelevät tieteellistä evidenssiä suurempaa roolia, eli toive esitetään totuutena. Kehitetyllä metodologisella sovelluksella voidaan ajatella olevan arvoa jatkotutkimusten ja -kehittelyn kannalta myös kasvatustieteiden intressialueiden ulkopuolella.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.