JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää eroavatko 7- ja 8-vuotiaiden lasten kerrontataidot toisistaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin kertomuksen sisältöä (makrorakenne) sekä kielellistä rakennetta (mikrorakenne) sekä näiden rakenteiden välistä yhteyttä. Kielellisen rakenteen osalta keskityttiin tarkastelemaan kertomuksen kokonaissanamäärää ja ilmaisun keskipituutta (MLCU). Tutkimuksen koehenkilöt olivat 7- ja 8-vuotiaita kouluikäisiä lapsia. Koeryhmään kuului yhteensä 38 kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä 7–8-vuotiasta lasta, joista 18 oli 7-vuotiaita ja 20 8-vuotiaita. 7-vuotiaat olivat tutkimushetkellä 7;0–7;11-vuotiaita ja 8-vuotiaat 8;0–8;11-vuotiaita. 7-vuotiaista tyttöjä ja poikia oli saman verran (tytöt n=9, pojat n=9). 8-vuotiaiden ryhmässä tyttöjä oli poikia vähemmän (tytöt n=6, pojat n=14). Kerrontataitojen arvioinnissa käytettiin COST-hankkeen yhteydessä kehitettyä testipatteristoa, johon kuului neljä kerrontatehtävää. Näistä kaksi oli suunniteltu käytettäväksi tarinan luomisessa ja kaksi tarinan uudelleenkerronnassa. Tähän tutkimukseen otettiin mukaan vain uudelleen kerrotut tarinat. Kaikki tarinat oli suunniteltu niin, että niistä oli löydettävissä kertomuskieliopin mukainen episodinen rakenne. Litteroidusta aineistosta analysoitiin kertomuksen sisältöä ja kielellistä rakennetta ja lopuksi näitä tuloksia verrattiin toisiinsa. Kerrontataitojen makrotason analysoinnissa käytettiin COST-hankkeessa kehitettyä kertomuksen sisällön pisteytysmenetelmää, joka pohjautuu kertomuskielioppimalliin. Tämän lisäksi kertomusten mikrorakennetta tarkasteltiin kokonaissanamäärän ja ilmaisun keskipituuden (MLCU) kautta. Tutkimus osoitti, etteivät 7- ja 8-vuotiaiden lasten kertomukset eroa toisistaan. Kertomuksen sisältöä tarkasteltaessa ikäryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kielellisen rakenteen puolella kokonaissanamääriä tarkasteltaessa 7-vuotiaiden lasten kertomukset olivat kokonaissanamäärältään hieman pidempiä kuin 8-vuotiaiden, mutta ikäryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ilmaisujen keskipituutta (MLCU) tarkasteltaessa 7-vuotiaiden ilmaisut olivat hieman pidempiä kuin 8-vuotiaiden, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Mikro- ja makrorakenteen välisiä yhtäläisyyksiä tarkasteltiin korrelaation avulla. Koko ikäryhmän makropisteitä verrattiin koko ikäryhmän ilmaisun keskipituuteen. Mikro- ja makrorakenteen välillä ei ollut huomattavissa korrelaatiota. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että 7 ja 8 ikävuoden välillä ei tapahdu kerrontataitojen osalta tilastollisesti merkitsevää kehitystä. Kerrontataidot näyttäisivät pysyvät näiden ikävuosien aikana samalla tasolla. Vaikka tutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua varuksella pienen aineistokoon vuoksi, tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina.