University of Oulu

Populaarimusiikin tyylien toteuttaminen pianon vapaassa säestyksessä

Saved in:
Author: Halonen, Ville-Pekka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312052016
Language: Finnish
Published: Oulu : V.-P. Halonen, 2013
Publish Date: 2013-12-09
Physical Description: 104 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojala, Juha
Reviewer: Klintrup, Hans
Ojala, Juha
Description:
Pianon vapaa säestys on luovan ilmaisun yhdistämistä muusikon perustaitojenhallintaan. Sille on ominaista vajaan nuottikuvan hyödyntäminen sekä tyylinmukaisuuteen pyrkiminen. Vapaata säestystä voidaan tuottaa melodisesti tai komppaamalla eli solistia säestämällä. Vapaa säestys onkin musiikin opettajan perustyökalu laulusäestyksen tuottamiseksi. Pop-balladi ja pop-beat ovat yleisiä kevyen musiikin tyylejä, jotka ovat läsnä myös koulujen musiikin opetuksessa. Tässä tutkimuksessa analysoin kahdeksan pianon vapaan säestyksen ekspertin toteutuksia näistä tyyleistä. Informantit tallensivat MIDI-muotoon tulkintansa kahdesta tutkimusta varten säveltämästäni kappaleesta. He käyttivät musisoinnin pohjana nuotinnetusta melodiasta ja reaalisointumerkeistä muodostettua lead sheet -nuotinnosta ja muodostivat tulkintansa täydentämällä nuottikuvaa vapaan säestyksen keinoin. Vertailin informanttien toteutuksia etsien tulkintoja yhdistäviä ja toisistaan erottavia piirteitä. Pyrkimyksenäni oli tunnistaa tyypillisesti käytettyjä pop-balladin ja -beatin toteuttamiskeinoja. Analysoin MIDI-tallenteita visuaalisesti nuottikuvasta ja auditiivisesti tallenteita kuuntelemalla. Analyysin pohjana oli viisi musiikin elementteihin perustuvaa analysointikategoriaa: rytmi ja metri, melodia, harmonia, basso ja sointi. Analysoinnin käsitteistöiksi määrittelin kuhunkin kategoriaan vapaan säestyksen toteutuskäytäntöjä, joiden esiintymistä tallenteissa tarkastelin. Toteutuskäytännöt perustuivat aiempaan vapaan säestyksen tutkimukseen, alan opetusmateriaaliin, tämän tutkimuksen aineistoon sekä omaan kokemukseeni. Informantit toteuttivat vapaan säestyksen satsia pop-balladissa ja -beatissa pääasiassa niin, että oikean käden ylimpänä sävelenä soi melodia, jonka alapuolella soi oikean käden harmonia vasemman käden soittaessa bassoa joko sellaisenaan tai oktaavikahdennettuna. Toisinaan informantit käyttivät bassossa myös muita intervalleja. Kaikki informantit myös täyttivät melodian taukopaikkoja nuottikuvaan kuulumattomilla sävelillä. Täyttämisen tekniikoita olivat muun muassa bassokuvion käyttäminen, komppaaminen, murtosoinnut yhdellä tai kahdella kädellä, yksittäisellä sävelellä täyttäminen sekä erilaiset ”efektit” kuten glissandot, nopeat sointuarpeggiot ja aksentointi. Osalla informanteista oli kuultavissa myös melodian fraseeraamista nuotteihin kirjoitettuja melodiasäveliä muuntelemalla. Myös kolmisoinnuiksi kirjoitettua harmoniaa informantit muunsivat esimerkiksi add9-lisäsävelellä tai pienseptimisoinnulla. Dynaamisesti kaikki informantit soittivat kappaleen kertosäkeistön voimakkaammin kuin säkeistön. Tulkinnoissa yllättävää oli informanttien laaja tempokäsitys kappaleen toteuttamisesta. Vaihtelevat esitystempot toivat luonnollisesti vaihtelua myös kappaleiden tulkintaan. Pop-balladin ja pop-beatin tulkinnoissa havaitsin myös musiikkityylistä johtuvia eroja. Pop-balladin rauhallisempi esitystempo toi esiin erilaisia toteutuskäytäntöjä kuin pop-beatissa. Esimerkiksi rekisterinvaihdokset olivat runsaita pop-balladeissa. Pop-beatissa taas korostui tietynlainen rytmillinen monimuotoisuus: bassossa oli enemmän vaihtelua ja myös aksentointi korostui. Myös kaikupedaalin käyttö vaihteli musiikkityylien välillä. MIDI-tallenne osoittautui hyvin toimivaksi vapaan säestyksen analysointityökaluksi mahdollistaen aineiston sujuvan tarkastelun niin kuunneltavana tallenteena kuin nuottikuvanakin. Videotallenteella olisi saatu vahvistusta erityisesti informanttien vasemman ja oikean käden käyttöön, mutta tämä olisi mutkistanut koejärjestelyjä. Vaihtoehtoisesti analyysiä voisi toteuttaa myös esimerkiksi teknisillä menetelmillä kuten sonogrammin, spektrogrammin tai MIRtoolboxin tapaisten työkalujen avulla. Jatkotutkimusta aiheesta voi toteuttaa esimerkiksi tekemällä vastaavaa tutkimusta Suomen ulkopuolella, tutkimalla muita musiikkityylejä tai kehittämällä tämän tutkimuksen kategorisointia.
see all

Subjects:
Copyright information: © Ville-Pekka Halonen, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.