University of Oulu

Maahanmuuttajien kotiseutuidentiteetti ja sen muotoutuminen : tarkastelussa kulttuurisesti venäläiset maahanmuuttajat Etelä-Pohjanmaalla

Saved in:
Author: Packalén, Emilia1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Department of Geography, Geography
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312062029
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Packalén, 2013
Publish Date: 2013-12-09
Physical Description: 103 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Paasi, Anssi
Reviewer: Zimmerbauer, Kaj
Paasi, Anssi
Description:

Tiivistelmä

Tutkielman aiheena oli kotiseutuidentiteetti ja sen muotoutuminen Etelä-Pohjanmaalla asuvilla kulttuurisesti venäläisillä maahanmuuttajilla. Tutkimus toteutettiin kymmenen teemahaastattelun avulla, jotka tehtiin touko-kesäkuussa 2013.

Kulttuurisesti venäläisiin maahanmuuttajiin luettiin henkilöt, jotka puhuvat äidinkielenään venäjää ja ovat kotoisin joko Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton alueelta. Lisäksi haastateltavat asuivat nykyisin Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan tai Jalasjärven kuntien alueella. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Teoriaosuudessa keskityttiin kotiseudun ja kotiseutuidentiteetin ulottuvuuksiin sekä tärkeimpiin maahanmuuttajuuuteen liittyviin käsitteisiin.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on kulttuurisesti venäläisten Etelä-Pohjanmaalla asuvien maahanmuuttajien kotiseutuidentiteetti ja miten se muotoutuu uudessa kotimaassa Suomessa. Venäläiset maahanmuuttajat näyttävät kiinnittyvän alueeseen, joka koostuu heidän arkielämän paikoistaan. Kotiseudun koko vaihtelee, mutta useimmilla se keskittyy alueeseen lähellä omaa kotia. Tarkan alueen lisäksi kodin ja kotoisuuden tunteet vaativat oman perheen ja läheisten ihmisten läsnäolon. Myös työllä ja koulutuksella sekä sosiaalisilla suhteilla on tärkeä merkitys kotiseututunteen muodostumisessa.

Kotiseututunne entistä kotiseutua kohtaan vaihteli haastateltavien kesken, mutta suurin osa koki kiinnittyneensä kotikaupunkiinsa, jossa oli asunut ennen Suomeen muuttoa. Entisen kotiseudun kohdalla perhe, sukulaiset ja ystävät olivat tärkeitä asioita. Myös hyvä työpaikka ja opiskeluelämä olivat olleet tärkeitä. Entisen kotiseudun nykyinen merkitys vaihteli haastateltavien välillä. Toiset kokivat sen yhä tärkeäksi, toisilla oli nyt ”kaksi kotimaata” ja jotkut olivat unohtaneet sen täysin. Venäläiset maahanmuuttajat olivat pääasiassa tyytyväisiä toimiin, joita Suomessa toteutetaan heidän kotoutumisensa eteen. Kuitenkin muutama parannusehdotus nousi esiin, etenkin liittyen alkuaikoihin uudessa kotimaassa. Keskusteluryhmät muiden maahanmuuttajien kanssa tai yhteiset ajanviettomahdollisuudet olivat esiin tulleita ehdotuksia. Myös parempi ohjekirjallisuus oli toiveena. Kirjallisuuden tulisi olla olemassa useilla eri kielillä. Lisäksi toimihenkilöiden tulisi olla kielitaitoisempia.

Haastatteluista saadut tulokset osoittavat, että yhteisöllisyys on tärkeä osa kotiseututunnetta ja sen muotoutumista. Se, että ympärillä olevien ja asuvien ihmisten kanssa voi olla sosiaalisessa kanssakäymisessä, on tärkeä osa paikkaan kiinnittymistä ja kotoutumista.

see all

Subjects:
Copyright information: © Emilia Packalén, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.