JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan sairaalapotilaan muuttuvaa lähiympäristöä. Tutkimuksessa sairaalapotilaan muuttuva lähiympäristö -käsitteellä tarkoitetaan sairaalan potilashuoneeseen hoitohenkilökunnan mukana kulkeutuvia objekteja kuten tutkimusvälineitä ja henkilökohtaista omaisuutta, jotka sairaalan päivittäisessä toiminnassa tulevat potilaan läheisyyteen ja muuttavat potilaan lähiympäristöä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan objektien kontaminoitumista metisilliiniresistentillä Staphylococcus aureus:lla (MRSA), MRSA:n laboratoriotutkimusprosessin vaiheita sekä miten kontaminoituneen objektin mahdollisia tartuntareittejä potilaaseen on selvitetty. Tutkielman tavoitteena on kehittää sairaaloiden toimintakäytäntöjä infektioiden torjunnassa. Tutkielman menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Tutkimuksessa käytettiin elektronista aineistohakua. Aineistohaut tehtiin Medic-, Medline (ovid)- ja CINAHL-tietokannoista, vuosina 2008–2012 ilmestyneistä artikkeleista. Lopulliseen katsaukseen valittiin ennalta määrättyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla seitsemän vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta. Tutkimuksen mukaan sairaalapotilaan muuttuvan lähiympäristön mahdollisia MRSA-reservuaareja voivat olla: kiristyssiteet, stetoskoopit, avainnauhat ja henkilötunnistekortit, valkoiset työtakit, lääkäreiden kravatit sekä matkapuhelimet. Katsaukseen valituissa tutkimuksissa laboratoriotutkimusprosessin vaiheita kuvattiin heterogeenisesti. Mahdollisten tartuntareittien kuvaamisessa osassa aineistossa käytettiin kyselylomaketta, jolla selvitettiin objektin käyttökulttuuria. Objektien käyttökulttuureissa on aineiston mukaan eroavaisuuksia. Yhdessä tutkimuksessa tartuntareitin tarkastelussa käytettiin valokuvausta. Tämän pro gradu -tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää yleisesti erilaisten patogeenien tartuntareittien tarkastelussa, huomioiden erilaisten bakteerien ympäristössä säilymisominaisuudet. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sairaalahenkilökunnan ohjeistuksen kehittämiseen. Tutkimuksessa käytettyä, potilaan muuttuvaa lähimypäristöä voidaan käyttää apuna muiden toiminnan kautta muodostuvien ympäristöjen tunnistamisessa. Tutkimusta voidaan myös hyödyntää tutkimusten suunnittelussa tutkimuksissa, joissa halutaan selvittää kontaminoitujen objektien yhteyttä hoitoon liittyviin infektioihin.

This master’s thesis describes inpatients’ changing close inanimate environment methicillin-resistant Staphylococcus aureus -reservoirs. In this thesis the concept of inpatient’s changing close inanimate environment refers to the different objects that hospital staff can bring from one patient the patient’s close environment thus changing the close environment for a moment. Objectives of the thesis are to describe objects being contaminated by MRSA, the laboratory process used for determining MRSA and the possible infection transmission routes from the inanimate environment. The aim of the thesis is to develop the infection control practices used in infection control work. The research method chosen for the thesis was systematic review and the method of analys was content analysis. Electronic data were collected from the Medic-, Medline (ovid)- and CINAHL -databases. The search was conducted for articles published during the years 2008–2012. During the process seven articles were selected for the study. The possible MRSA reservoirs in the inpatient’s’ close, inanimate environment may comprise stethoscopes, doctor white coats and mobile phones. The laboratory processes used in the research articles varied, which makes the comparison of the articles difficult. The possible contamination routes were examined in the selected articles with an questionnaire and using a photograph. The results of the study can be used when observing different contamination routes with different bacteria, for developing guidelines for hospital stuff and when drawing up a study design to observe possible transmission routes. The study can also be used to recognize different microenvironments inside the hospital environment.