JultikaUniversity of Oulu repository

Pro gradu -tutkielmani liittyy laajempaan tutkimukseen, joka toteutetaan lastenpsykiatrian emeritaprofessorin Irma Moilasen ja lastenpsykiatrin klinikan professorin Hanna Ebelingin johdolla. Sen tarkoituksena on arvioida ja kehittää pienten lasten psyykkisten häiriöiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, sillä tällä hetkellä autismikirjon häiriöitä diagnosoidaan vasta 3–4 vuoden iässä. Tutkimusaineisto koostui 470 perheestä saapuneista Early Screening of Autistic Traits (ESAT)-lomakkeista (1–2 kpl/perhe) sekä näitä lapsia koskevista terveydenhoitajien 1-vuotisneuvolan havainnointilomakkeista. Tässä tutkielmassa selvitettiin mitkä ESAT-lomakkeen kysymykset seulovat eniten autismikirjon suhteen riskissä olevia lapsia ja ovatko vanhempien antamat vastaukset ESAT-lomakkeissa yhteneviä. Terveydenhoitajien ja vanhempien vastausten välistä yhteneväisyyttä mitattiin poimimalla terveydenhoitajien 1-vuotisneuvolassa käyttämästä havainnointilomakkeesta ne kysymykset, joille löytyivät vastineet myös ESAT-lomakkeesta. Sen lisäksi vanhempien täyttämän syntymä, kasvu ja kehitys -lomakkeen avulla selvitettiin, miten aiemmissa tutkimuksissa määritellyt autismikirjon riskitekijät, eli äidin ikä, vanhempien koulutus, lapsen pieni päänympärys, ennenaikaisuus, pienipainoisuus, apgar-pisteet ja syntymän jälkeinen tehohoito, vaikuttivat jatkoseuloutumiseen. Tilastollisesti merkittäviä jatkoon seulovista kysymyksistä olivat ne, jotka käsittelivät leikin monipuolisuutta, tunteiden ilmaisua ja tarkoituksenmukaisuutta, sosiaalisuutta ja läheisyyttä. Sen lisäksi havaittiin, että vanhempien vastaukset olivat erittäin yhteneviä sekä keskenään että suhteessa terveydenhoitajien vastauksiin. Edellä mainittujen riskitekijöiden ja jatkoseuloutumisen väliltä ei tässä tutkielmassa löydetty yhteyttä. Tulokset olivat siis samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, lukuun ottamatta yhteyttä edellä mainittujen vastasyntyneisyyskauden ja ympäristön riskitekijöiden sekä jatkoseuloutumisen välillä.