University of Oulu

Autismikirjon varhainen tunnistaminen ja seulonta esat-menetelmällä

Saved in:
Author: Rantanen, Annina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312202047
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Rantanen, 2013
Publish Date: 2013-12-20
Physical Description: 60 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Yliherva, Tuula
Reviewer: Yliherva, Tuula
Loukusa, Soile
Description:
Pro gradu –tutkielmani liittyy laajempaan tutkimukseen, joka toteutetaan lastenpsykiatrian emeritaprofessorin Irma Moilasen ja lastenpsykiatrin klinikan professorin Hanna Ebelingin johdolla. Sen tarkoituksena on arvioida ja kehittää pienten lasten psyykkisten häiriöiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, sillä tällä hetkellä autismikirjon häiriöitä diagnosoidaan vasta 3–4 vuoden iässä. Tutkimusaineisto koostui 470 perheestä saapuneista Early Screening of Autistic Traits (ESAT)-lomakkeista (1-2 kpl/perhe) sekä näitä lapsia koskevista terveydenhoitajien 1-vuotisneuvolan havainnointilomakkeista. Tässä tutkielmassa selvitettiin mitkä ESAT-lomakkeen kysymykset seulovat eniten autismikirjon suhteen riskissä olevia lapsia ja ovatko vanhempien antamat vastaukset ESAT-lomakkeissa yhteneviä. Terveydenhoitajien ja vanhempien vastausten välistä yhteneväisyyttä mitattiin poimimalla terveydenhoitajien 1-vuotisneuvolassa käyttämästä havainnointilomakkeesta ne kysymykset, joille löytyivät vastineet myös ESAT-lomakkeesta. Sen lisäksi vanhempien täyttämän syntymä, kasvu ja kehitys –lomakkeen avulla selvitettiin, miten aiemmissa tutkimuksissa määritellyt autismikirjon riskitekijät, eli äidin ikä, vanhempien koulutus, lapsen pieni päänympärys, ennenaikaisuus, pienipainoisuus, apgar-pisteet ja syntymän jälkeinen tehohoito, vaikuttivat jatkoseuloutumiseen. Tilastollisesti merkittäviä jatkoon seulovista kysymyksistä olivat ne, jotka käsittelivät leikin monipuolisuutta, tunteiden ilmaisua ja tarkoituksenmukaisuutta, sosiaalisuutta ja läheisyyttä. Sen lisäksi havaittiin, että vanhempien vastaukset olivat erittäin yhteneviä sekä keskenään että suhteessa terveydenhoitajien vastauksiin. Edellä mainittujen riskitekijöiden ja jatkoseuloutumisen väliltä ei tässä tutkielmassa löydetty yhteyttä. Tulokset olivat siis samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, lukuunottamatta yhteyttä edellä mainittujen vastasyntyneisyyskauden ja ympäristön riskitekijöiden sekä jatkoseuloutumisen välillä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Annina Rantanen, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.