JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielmani aihe liittyy Suomessa käynnissä oleviin valtakunnallisiin perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien uudistuksiin. Aiheesta käydyissä keskusteluissa on noussut esille ilmiöpohjaisuuden nostaminen osaksi opetusta. Tässä tutkielmassa selvitän mitä tuo ilmiöpohjaisuus tarkoittaa ja miten sitä voidaan hyödyntää maantieteen opetuksessa ja oppimisessa. Tarkastelen aihetta suomalaisessa koulutuksessa ja opetussuunnitelmissa. Tutkimus on toteutettu syksyn 2013 aikana yhteistyössä Raahen, Vihannin ja Pyhäjoen lukioiden kanssa. Tutkielman aihe on saatu Raahen lukiolta ja aineisto on kerätty lukioiden yhteistyössä toteuttamalta ilmiöpohjaiselta tiedeleirikoululta elo–syyskuussa 2013. Aineisto on kerätty sekä opiskelijoille että opettajille suunnatuilla kyselyillä ennen ja jälkeen tiedeleirikoulun sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Aineistoa on analysoitu kvalitatiivisesti teemoittelun ja tyypittelyn avulla.

Tutkielmani alussa kuvaan opetussuunnitelmauudistuksiin liittyvää keskustelua kiinnittäen erityistä huomiota siihen, mistä ilmiöpohjaisuuden-käsite on noussut esille. Tältä pohjalta suuntaan tarkasteluni siihen, mitä ilmiöpohjaisuudella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan soveltaa maantieteen opetukseen. Tutkielmassani ilmiöpohjainen opetus ymmärretään opetukseksi, jossa keskeistä on tarkastella todellisen maailman ilmiöitä oppiainerajat ylittäen, aidoissa oppimisympäristöissä. Ilmiöpohjaisuuteen voidaan liittää tutkivan ja ongelmalähtöisen oppimisen työtavat sekä kontekstuaalinen oppimiskäsitys, jolloin oppiminen lähtee liikkeelle opiskelijan omista mielenkiinnon kohteista ja näkökulmista. Tutkielmassani esitän, että ilmiöpohjaisuutta voidaan hyödyntää maantieteen opetuksessa monipuolisesti johtuen maantieteen oppiaineen monitieteisestä luonteesta. Maantiede on luonteeltaan kyselevä tiede, jonka avulla on mahdollista herättää opiskelijoiden omaa ajattelua ja liittää siten opiskeltavaan aiheeseen myös muita aineita. Jokaiseen todellisen elämän ilmiöön liittyy myös paikka, alue tai tila, jolloin kaikki ilmiöt tapahtuvat aina jossakin. Näin kaikkiin ilmiöihin on mahdollista liittää maantieteellinen näkökulma. Maantieteessä keskeistä on myös opiskelijan omat oppimisympäristöt ja siten opetukseen on mahdollista liittää myös kokemuksellisuus ja aidot oppimisympäristöt.

Tutkielmani empiirisessä osiossa tarkastelen ilmiöpohjaisuuden hyödyntämistä lukion tiedeleirikoululla. Tiedeleirikoulu koettiin onnistuneeksi, jolloin ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen toteutuivat hyvin ja opiskelijat sekä opettajat saivat monipuolisia kokemuksia tiedeleirikoulun aikana. Parhaimmiksi koettuina asioina aineistosta nousee esille autenttinen oppimisympäristö, sosiaalisuus ja itse tekeminen. Toisaalta näissä asioissa mainittiin olevan kehittämistä myös jatkossa. Tutkielman empiirisen osan avulla pyrin antamaan esimerkin ilmiöpohjaisen opetuksen toteuttamisesta ja toivon, että positiiviseksi koettu esimerkki rohkaisee muita opettajia kokeilemaan ilmiöpohjaista opetusta. Ilmiöpohjainen opetus tulisikin nähdä mahdollisuutena tuottaa opiskelijoille ja opettajille erilaisia oppimis- ja opettamiskokemuksia sekä elämyksiä, jolloin sen toteuttamiseen tulisi suunnata resursseja entistä enemmän.