JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda asiakaslähtöinen toteutuskonsepti lisä- ja korjausrakentamiseen julkisen rakennuttajan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja siinä käytettiin tapaustutkimusta ja konstruktiivista lähestymistapaa. Asiakaslähtöisen toteutuskonseptin luomisen pohjaksi tutkittiin aikaisemman tutkimuksen valossa, millaisista tekijöistä koostuu asiakaslähtöinen rakennushanke. Asiakaslähtöisen projektin menestystekijöitä ovat eri osapuolten välinen avoimuus ja luottamus, hyvä suunnittelu- ja rakentamisprosessien hallinta sekä selkeät sopimuskäytännöt. Asiakaslähtöisessä rakennushankkeessa erityistä huomiota kiinnitetään hankkeen alkuvaiheeseen, jossa määritellään projektin tavoitteet asiakkaan tarpeiden, liiketoiminnan vaatimusten ja ympäristönäkökohtien pohjalta Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkittiin Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen lisä- ja korjausrakentamisen prosessia. Prosessikuvauksien ja henkilöstölle tehtyjen teemahaastattelujen avulla kartoitettiin prosessin nykytilaa ja kehittämisideoita prosessin tehostamiseksi. Nykytila-analyysin perusteella case-organisaation korjausrakentamishankkeissa esiintyvät ongelmat kulminoituvat heikkoon projektin määrittelyvaiheeseen: todellista asiakastarvetta ei kartoiteta ja rakennuksen kuntoa ei tiedetä. Tämä johtaa hankkeen kasvamiseen oletettua laajemmaksi hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Puutteellisesta hankkeen määrittelyvaiheesta johtuen ongelmat kertaantuvat projektin edetessä. Suunnitelmat jäävät herkästi vajavaisiksi ja ristiriitaisiksi. Rakentamisvaiheen aikana ongelmana ovat myös lisä- ja muutostyöt, jotka vievät huomion pois varsinaisesta rakentamisesta ja sen laadusta. Kaikki tämä johtaa siihen, että projektin tavoitteet jäävät toteutumatta. Uusi asiakaslähtöinen lisä- ja korjausrakentamisen toteutuskonsepti luotiin yhdistämällä teoriatietoa empiriaan. Lisä- ja korjausrakentamishankkeiden lukuisista muuttujista johtuva kompleksisuus vaatii vahvaa tiimityöskentelyä eri asiantuntijoiden kesken. Koska merkittävimmät päätökset tehdään jo määrittelyvaiheessa, tulisi hankkeeseen nimetä projektipäällikkö, kuntotutkija, arkkitehti ja rakennesuunnittelija jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on varmistettava, että määrittelyvaiheessa on tiimissä myös taloteknistä asiantuntemusta. Uudessa mallissa tarveselvitys ja hankesuunnittelu on yhdistetty yhdeksi laajaksi hankeselvitykseksi, jonka keskeinen sisältö koostuu käyttäjän toiminnan tarpeiden määrityksestä, tarvittavista tutkimuksista ja selvityksistä sekä taloudellisten tavoitteiden asettamisesta.