JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vanhemmat ovat kokeneet vastasyntyneiden vauvojensa syömisen kehitykseen liittyvät ongelmat. Tutkimuksessa kartoitettiin, millaisia tunteita vauvan syömisen ongelmiin liittyi ja miten vanhemmat kokivat puheterapeutin antaman syömisohjauksen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös, millaisia syömisongelmien piirteitä vauvoilla vastasyntyneisyyskaudella ilmeni ja miten vaikeana vanhemmat syömisen ongelmat kokivat. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin 25 äidille, jotka olivat synnyttäneet vuonna 2011 Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) ja saaneet vastasyntyneen vauvan syömisen ongelmiin ohjausta puheterapeutilta. Tutkimushenkilöt valittiin ei-satunnaisella otantamenetelmällä. Tutkimukseen vastasi kolmetoista äitiä ja yksi isä (vastausprosentti 56 %). Vanhemmat erosivat toisistaan iän ja sosioekonomisen taustan perusteella. Vauvoja tutkimuksessa oli mukana 16 (yksösiä 12, kaksoispareja 2). Kolmetoista vauvaa oli syntynyt ennenaikaisina (< 37 raskausviikolla). Kaksi vauvaa oli syntynyt pienipainoisina raskausviikkoihinsa nähden ja yhdellä vauvalla oli huuli-suulakihalkio. Yksi vauva ei kyennyt syömään vastasyntyneenä ollenkaan suun kautta. Vanhemmat kokivat puheterapeutin antaman syömisohjauksen hyvin positiivisena. Ohjaus oli ollut yksilöllistä, ja kaikki vanhemmat kertoivat hyötyneensä ohjauksesta. Negatiivista palautetta ohjauksesta tuli vähän. Kaksi vanhemmista ilmaisi kaivanneensa ohjausta enemmän. Negatiivista palautetta ilmaistiin myös henkilökunnan ohjauksen ristiriitaisuuksista. Syömisohjaukseen ja vauvan syömisen ongelmiin liittyi paljon erilaisia tunteita. Negatiivissävytteisistä tunteista korostuivat turhautumisen tunne, epävarmuus, ailahtelevaisuus, pettymys ja hermostuneisuus. Vauvan syömisen kehittyminen toi mukanaan myös myönteisiä tunteita, kuten onnellisuutta, ylpeyttä ja onnistumisen kokemuksia. Vanhemmat raportoivat kattavasti vauvojensa syömisen ongelmiin liittyviä piirteitä. Tässä aineistossa yleisimmät syömisongelmien piirteet olivat imemisen, nielemisen ja hengityksen koordinaation vaikeudet, happisaturaation laskeminen, nopea väsyminen ja lyhyet imemisjaksot. Vanhempien arviot vauvojensa syömisongelmien vaikeusasteesta vaihteli laajasti. Selviä syömiseen liittyviä ongelmia raportoi 37 % vanhemmista, hyvin vaikeita syömisen ongelmia 13 %, ja lieviä vaikeuksia 19 %. Vanhemmista 31 % kertoi, ettei vauvalla ollut ongelmia lainkaan. Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhdensuuntaisia muiden aihepiirin tutkimusten kanssa. Syömisohjaus koetaan yleensä myönteisesti, ja vanhemmilla ilmenee samanlaisia emotionaalisia kokemuksia vauvan syömisongelmiin liittyen. Vanhempien raportoimat syömisongelmien piirteet olivat myös yhdenmukaisia muiden tutkimusten kanssa. Imemisen, nielemisen ja hengityksen koordinaation ongelmat ovat tyypillisiä juuri ennenaikaisena syntyneillä vauvoilla, joita tämän tutkimuksen aineistossa oli valtaosa. Pienen aineiston koon vuoksi tulokset ovat suuntaa antavia.