University of Oulu

Tieteen popularisointi vuosina 1925 - 1928 julkaistussa lehdessä Valo : tiedettä kaikille

Saved in:
Author: Karjalainen, Juho1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Information Studies
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201401181053
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Karjalainen, 2014
Publish Date: 2014-01-20
Physical Description: 160 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Karvonen, Erkki
Kallinen, Maija
Reviewer: Karvonen, Erkki
Kallinen, Maija
Description:
Pro gradu -tutkielman aiheena on vuosina 1925 – 1928 WSOY:n toimesta julkaistu populaaritieteellinen yleisjulkaisu Valo: tiedettä kaikille. Analysoin lehden sisältöä ja selvitän, mitä tiedettä Valo-lehdessä käsitellään, eli toisin sanoen kuvailen lehden rakennetta ja sen sisältämiä tieteen aloja. Pohdin myös, mitä tyylillisiä ja sisällöllisiä teemoja Valo-lehdestä on erotettavissa, ja miten ne heijastelevat aikaansa. Selvitän myös tieteen kansantajuistamisen suomalaista historiaa. Valo-lehteä on pidetty ensimmäisenä suomalaisena populaaritieteellisenä lehtenä, mutta sitä, taikka suomalaista tieteen popularisointia ei ole aikaisemmin otettu syvemmän tutkimuksen kohteeksi. Tutkimuksessani selvitän myös tieteen kansantajuistamisen historiaa lähtien liikkeelle suomalaiseen tieteen kansantajuistamiseen vaikuttaneiden maiden vaiheista. Näitä maita ovat Ruotsi, Saksa, Tanska, iso-Britannia ja Ranska. Tieteen kansantajuistamisen kehitys on ollut Suomessa hyvin samansuuntaista kuin Tanskassa ja Ruotsissa, joissa molemmissa kansanvalistusliike otti omakseen tavallisen kansan sivistämisen myös tiedeasiossa. Saksassa 1800-luku nähtiin tieteen vuosisatana, jolloin etenkin luonnontieteiden tunteminen kuului yleissivistykseen ja tieteen kansantajuistamisella pyrittiin saamaan vakautta agitoitumiseen taipuvaiseen työväestöön. Samanlaiset motiivit löytyivät myös ranskalaisesta perinteestä. Iso-Britannian low science -malli, jossa akatemian ja kansan välillä toimi erityinen harrastelijatieteilijöiden puskuri ei rantautunut sellaisenaan Suomeen, vaikka Ruotsin vallan aikana suomalaisetkin pääsivät osaksi samankaltaisesta perinteestä. Ensimmäisenä osittain systemaattisena kotimaisena tieteen kansantajuistamisen ohjelmana pidän Kansanvalistusseuran päätöstä alkaa julkaisemaan vapaiksi luokittelemiaan sarjoja, joihin kuuluivat muiden muassa Luonnontieteellinen kirjasto ja Historiallisia lukukirjoja. 1900-luvun alkuun tultaessa tieteen popularisointi oli laajemmin muuttunut ranskalaisen high science -perinteen tyyliseksi ammattimaiseksi toiminnaksi, jossa popularisoija ja kansa ovat ikään kuin tieteen sivustakatselijoita. Low science -mallin mukainen yleisön osallistuttaminen osaksi tieteellistä tutkimusta ja työtä eivät olleet enää läsnä. Tähän perinteeseen linkitän myös Valo-lehden, jonka tieteellinen kirjo oli varsin korkea. Suurin osa Valon artikkeleista käsittelevät historia-aiheita, mutta mukana on myös suurin osa nykyisistä perustieteistä ja laaja tarjonta etenkin luonnontieteiden alalta. Valon kirjoittajat olivat aikansa huippuasiantuntijoita, ja vaikka lehti oli suurimmaksi osaksi käännöslehti, oli sen artikkeleista 38 prosenttia kotimaisin voimin kirjoitettuja. Valon toimittajakunta koostui nuorista WSOY:n työntekijöistä, joista suureen rooliin nousivat Martti Haavio ja Niilo Kärki. Molemmat olivat tunnettuja Akateemisen Karjala-Seuran jäseniä ja yhteiskunnallisesti aktiivisia etenkin ylioppilasliikkeen kautta. Valo-lehden artikkelien teemoittelussa erotankin poliittisuuden yhdeksi teemaksi, jonka kautta lehden sisältöjä käsittelen. Muita teemoja ovat tieteellisyys, valistuksellisuus ja viihteellisyys-käytännöllisyys. Sisällöllisista teemoista eniten artikkeleista esillä on tieteelliseen teemaan kuuluva kirjoittelu. Tällä tarkoitan artikkeleja, jotka pohjautuvat selkeästi tieteeseen tulosten, menetelmän tai teorian esittelyn kautta. Poliittinen teema on vähiten edustettuna. Kokonaisuutena Valo on omien sanojensa mukaan nelivuotinen sivistyskurssi ja tarjoaa loistavan näköalan 1920-luvun Suomeen, sekä tieteen ja tiedeviestinnän kehitykseen. Ensimmäinen populaaritieteellinen suomalainen lehti Valo ei ole, mutta se mitä todennäköisimmin on ensimmäinen osittain kotimainen yleistieteellinen julkaisu, jonka tyylisiä lehtiä nykypäivänä ovat esimerkiksi Tieteen kuvalehti ja Tiede-lehti.
see all

Subjects:
Copyright information: © Juho Karjalainen, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.