University of Oulu

Muusikkous ja opettajuus musiikinopettajan identiteetissä

Saved in:
Author: Aarnio, Emilia1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 5.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402141124
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Aarnio, 2014
Publish Date: 2014-02-17
Physical Description: 81 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojala, Juha
Reviewer: Ojala, Juha
Ervasti, Marja
Description:
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitä muusikkous ja opettajuus musiikinopettajalle merkitsevät ja mitkä tekijät vaikuttavat niiden yhdistymiseen musiikinopettajan identiteetissä. Haastattelin kuutta musiikinopettajaa, jotka keikkailevat muusikoina opettamisen ohella. Olin kiinnostunut siitä, mitä vaiheita nämä muusikko-opettajat ovat käyneet läpi tiellään musiikin harrastajasta muusikoksi ja lopulta musiikinopettajaksi. Aineistona käytin näiden musiikinopettajien tarinoita, minkä vuoksi tutkimusotteeni on narratiivinen. Viitekehyksessä tarkastelin musiikinopettajaidentiteetin rakentumiseen liittyviä osa-alueita, joita olivat identiteetti, musiikillinen identiteetti, muusikkous ja opettajuus. Identiteettiä ja musiikillista identiteettiä avasin eri tutkijoiden näkökulmista. Identiteettiteorioista lähimpänä omaa tutkimustani on Erik. H. Eriksonin (1982) kahdeksanvaiheinen kehitysteoria, jossa ihmisen elämä jaetaan kahdeksaan eri kehitysvaiheeseen. Esittelin myös musiikin kehityspsykologisia malleja ja teorioita, joista Hargreavesin ja Galtonin (1992) malli lapsen taiteellisesta kehittymisestä tukee eniten tutkimustuloksiani. Muusikkous ja opettajuus näkyivät viitekehyksessä osana musiikinopettajan identiteettiä. Tätä yhdistelmää avasin muusikko-opettaja-käsitteen avulla. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua, jossa tärkeitä teemoja olivat muusikkous, opettajuus ja niiden yhdistyminen. Haastateltujen valinta oli osittain opportunistinen, koska tunsin entuudestaan muutamia musiikinopettajia, jotka myös tekevät keikkoja muusikoina. Kriteereinä haastateltavien valinnassa olikin, että heidän tulisi toimia musiikinopettajana päätoimisesti ja muusikkona sivutoimisesti. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä. Koodasin aineistoa aluksi sisällönanalyysille tyypillisesti eri teemoihin, joista muodostuivat lopulliset tutkimustulokset. Käytin teorian ja aineiston välistä vuoropuhelua tutkimuksen läpinäkyvyyden saavuttamiseksi. Tutkimustuloksina esitin kolme pääkategoriaa, jotka olivat: 1) muusikkouden ja musiikinopettajuuden erilaiset roolit ja motivaatiotekijät, 2) muusikkouden ja opettajuuden yhteen kietoutuminen sekä 3) muusikko-opettajan elämänkaari. Näiden kategorioiden alle muodostui alakategorioita, ja analyysin seurauksena esiin nousi muusikko-opettajaksi kehittymisen malli, joka piti sisällään kuusi vaihetta. Viimeisenä käsittelyn kokoavana tuloksena kirjoitin vielä muusikko- opettajaksi kehittymisen tyyppikertomuksen eli narratiivin. Musiikin kehityspsykologisissa malleissa musiikillinen kehitys ei tyypillisesti yllä ammatti-identiteetin tasolle. Omat tutkimustulokseni tuovat kuitenkin uutta tietoa siihen, että muusikkous alkaa kehittyä ennen opettajuutta, ja musiikillinen kehitys jatkuu pitkälle aikuisuuteen. Pohdinnassa kävinkin vielä läpi mahdollisia jatkotutkimuskysymyksiä musiikillisesta kehittymisestä eksperttitasolle mentäessä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Emilia Aarnio, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.