JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Selvitän sivuaineen tutkielmassani Ammattiopisto Luovin erityisopiskelijoiden kirjoittamista ja sen suunnittelua. Analysoin tutkimustani varten 20 opiskelijoiden laatimaa ajatuskarttaa ja esseetä. Aineisto on kerätty perustutkinto-opiskelijoita, joilla kaikilla on sellaisia oppimisen vaikeuksia, että he tarvitsevat erityisoppilaitoksen tarjoamaa opetusta opintojensa tueksi.

Tutkimuksessa on kaksi osaa. Ensin tyypittelen opiskelijoiden laatimat ajatuskartat kolmeen ryhmään niiden rakenteen perusteella. Yleisimmin laadittu ajatuskartta on yksinkertainen miniajatuskartta, kolme laati hierarkkisen ajatuskartan ja kuuden ajatuskartta oli moniryhmäiseksi nimeämäni teemaa laajasti avaava piirros. Tutkimuksen toisessa osassa jaottelen esseet sen mukaan, mitä hahmottamisstrategiaa niissä on käytetty ja tarkastelen tekstien koheesiota. Lähes puolet opiskelijoista eli 40 prosenttia käyttää atomistista hahmottamisstrategiaa, eli teksti muodostuu yksittäisistä lauseista. Serialistista eli aihetta ketjunomaisesti käsittelevää hahmottamisstrategiaa käyttää kuusi opiskelijaa eli 30 prosenttia otoksesta. Pääteemaa monipuolisesti valottavan holistisen hahmottamisstrategian käyttäjiä on kolme. Monipuolisin hahmottamisstrategia on analyyttinen tapa kirjoittaa. Tämän strategian käyttäjiä on aineistossani kolme. Nämä tekstit edustavat tiedon muokkaamisstrategiaa, sillä teksti on syvällistä ja analyyttistä. Hahmottamisstrategioiden luokittelun perusteella 70 prosenttia otokseni opiskelijoista on tekstin pintaprosessoijia.

Kirjoittamisen suunnittelutavan ja hahmottamisstrategian välillä näyttää olevan suora yhteys. Ääripäinä atomistinen teksti oli suunniteltu usein miniajatuskartan avulla ja toisaalta analyyttiset esseet oli kirjoitettu moniryhmäisen ajatuskartan pohjalta. Tekstitasolla esseiden laadintaan käytetty hahmottamisstrategia on yhteydessä kirjoitelman virhetyyppien ja koheesion kanssa. Tekstin koheesio on heikoin atomistisissa esseissä. Niissä käytetään koheesiokeinoista vain osittaista tai täydellistä toistoa. Serialistisissa ja holistisissa esseissä koheesiokeinot olivat hieman monipuolisempia, mutta pelkästään analyyttisen hahmottamistavan mukaan rakentuvissa esseissä on käytetty monipuolisia koheesiokeinoja.

Tutkimukseni otoksen opiskelijoista 40 prosenttia käytti alakouluikäiselle tyypillistä atomistista hahmottamisstrategiaa. Kyse ei ole suoranaisesta kirjoitustaidosta, vaan opiskelijoiden kirjoittamisstrategioiden voidaan katsoa olevan alempien luokkien tasoa. Heikkojen kirjoittajien ja alkeellisesti tekstiään suunnittelevien ja hahmottavien joukossa on enemmistöstä merkittävästi poikkeava lahjakkaiden kirjoittajien joukko. Erityisopetuksen syyllä ei näytä olevan suoraa yhteyttä opiskelijan käyttämään kirjoittamisstrategiaan.

Erityisopiskelijalle olisi tutkimustulosteni perusteella tärkeää tarjota keinoja opiskelu- ja kirjoittamisstrategioiden kehittämiseen. Tärkeää olisi myös harjoitella oman tasoisen tekstin kirjoittamista. Kirjoitustaidon ylläpito ja kehittäminen vaatii harjoittelua — näin ollen etenkin oppilaitoksessa olisi tärkeää kirjoittaa ja oppia, miten kirjoitetaan. Ammattiin valmistuva tarvitsee tulevaisuudessa tekstitaitoja, sillä niiden katsotaan olevan osa ammattitaitoa.