University of Oulu

Changing minds, changing hats : construction and expression of Akeu ethnic identity in Thailand and Myanmar

Saved in:
Author: Niemi, Kaisa1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Cultural Anthropology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 5.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402271139
Language: English
Published: Oulu : K. Niemi, 2014
Publish Date: 2014-03-03
Physical Description: 93 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Hannu
Leinonen, Riitta-Marja
Reviewer: Heikkinen, Hannu
Leinonen, Riitta-Marja
Description:

Abstract

This research examines the expression and the construction of the ethnic identity of the Akeu, a minority people in northern Thailand and eastern Myanmar. The research data was gathered by interviews and observation during a fieldwork period in 2012. Ethnic identities are constructed as a process where external circumstances, ethnic group resources and active individuals interact. An important factor in this construction is social change, which forces people to rethink their identities and shape them to fit the new circumstances. The Akeu have experienced profound changes during the past decades. They have been affected by civil wars and conflicts, their subsistence swidden economy has been replaced by market economy, and increased contacts to other ethnic groups have brought in values of ethnic majorities. All this drives changes in their identity.

The Akeu see their ethnicity as being based on a shared culture; on biological origin which is reflected in traditions that are perceived as heritage from ancestors; and most of all on social environment, which determines the possibilities to follow those cultural practices which are associated with Akeu identity. Losing contact to the Akeu community is seen as losing one’s identity. The Akeu crystallize their cultural differences from other groups mostly through four symbols: clothing, language, ancestors, and traditions. All these symbols are, however, changing. Traditional clothing is increasingly not used as everyday wear, the Akeu language is not always transmitted to children, the ancestor cult is changing because the young Akeu are often not interested in learning oral ritual knowledge, or because of conversion to Christianity or Buddhism, and traditions are losing their appeal among the young generation. In this situation the Akeu construct their ethnicity by actively making themselves visible among many other ethnic groups who live in the same area. They also modernize their identity and culture by selective traditionalism which underlines certain features of their culture as valuable traditions; by organizing new trans-village activities that reinforce common ethnicity; and by creating new ethnic symbols which are used in order to make Akeu identity seem positive and relevant. Especially literacy in the Akeu language is used to remove the previous stigma of illiteracy and poverty.

see all

Tiivistelmä

Tämä tutkimus tarkastele tapaa, jolla Pohjois-Thaimaassa ja Itä-Myanmarissa elävä akeu-vähemmistökansa rakentaa ja ilmaisee etnistä identiteettiään. Tutkimus perustuu haastattelu- ja havaintoaineistoon, joka on kerätty kenttätyömatkalla 2012. Etniset identiteetit rakentuvat prosessina, jossa ulkoiset olosuhteet, ryhmän omat resurssit ja aktiiviset yksilöt ovat vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen muutos on tärkeä etnisyyden rakentumiseen vaikuttava tekijä, koska se pakottaa ihmiset käsittelemään ja muotoilemaan identiteettejään muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Akeut ovat kokeneet huomattavia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana, esimerkiksi sisällissotien ja muiden konfliktien vaikutuksia. Lisäksi aikaisempi omavarainen kaskitalous on muuttunut markkinataloudeksi, ja kontaktit toisiin etnisiin ryhmiin ovat lisääntyneet tuoden mukanaan valtakulttuurien vaikutteita. Nämä kaikki aiheuttavat muutoksia myös akeu-identiteetissä.

Akeu-identiteetti perustuu heidän käsityksensä mukaan yhteiseen kulttuuriin; biologiseen alkuperään, jota heijastavat esi-isiltä perityiksi katsotut perinteet; sekä ennen kaikkea sosiaaliseen ympäristöön, joka tekee mahdolliseksi etniseen identiteettiin liitetyn kulttuurisen käyttäytymisen. Jos akeu menettää yhteyden akeu-yhteisöön, hänen katsotaan menettävän myös etnisen identiteettinsä. Akeut kiteyttävät erilaisuutensa muihin ryhmiin nähden yleisesti neljään kulttuuriseen symboliin: vaatteisiin, kieleen, esi-isiin ja perinteisiin. Kaikki nämä piirteet ovat muuttumassa. Perinteiset akeu-vaatteet ovat yhä harvemmin arkikäytössä, kieli ei aina välity lapsille, esi-isäkultti muuttuu joko kristinuskoon tai buddhalaisuuteen kääntymisen vuoksi tai siksi, että nuoret eivät opi siihen liittyvää suullista perinnettä, ja muut perinteet eivät suureksi osaksi kiinnosta nuorta sukupolvea. Tässä tilanteessa akeut rakentavat aktiivisesti etnistä identiteettiään: he tekevät sitä näkyväksi muiden samalla alueella elävien ryhmien keskuudessa sekä pyrkivät modernisoimaan identiteettiään ja kulttuuriaan korostamalla joitakin valikoituja kulttuuripiirteitä arvokkaina perinteinä, järjestämällä kylien välistä toimintaa joka vahvistaa etnistä yhteenkuuluvuutta, sekä luomalla uusia etnisiä symboleja ja käyttämällä niitä tekemään akeu-identiteetistä positiivisen ja merkityksellisen. Erityisesti akeu-kirjakieltä käytetään poistamaan aiemmin identiteettiin liittynyttä köyhyyden ja lukutaidottomuuden stigmaa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Kaisa Niemi, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.