JultikaUniversity of Oulu repository

Internet on osa tämän päivän lasten ja nuorten arkea. Koulussa ja vapaa-ajalla tuotetaan multimodaalisia tekstejä, joiden julkaiseminen avoimessa mediassa on yhä tavanomaisempaa. Digitaalisten videoiden ja tarinoiden julkaisemiseen liittyvä verkkonäkyvyys, pysyvyys ja jaettavuus ovat luoneet tarpeen median sääntöjen, julkaisemisen lainalaisuuksien ja uusien lukutaitojen oppimiselle ja opettamiselle, jotta julkaisutoiminnan negatiivisilta seurauksilta voitaisiin välttyä. Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun neljännen luokan oppilaiden käsityksiä digitaalisesta sisällöntuotannosta oppimismenetelmänä ja koulutöiden julkaisemisesta internetin avoimissa palveluissa. Lisäksi tutkitaan sitä, miten neljäsluokkalaiset ymmärtävät oman roolinsa ja vastuunsa osana sosiaalista verkkoyhteisöä. Tavoitteena on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat alakouluikäisten halukkuuteen tuottaa ja julkaista digitaalista sisältöä koulukontekstissa sekä sitä, miten oppilaiden monilukutaitoisuus näyttäytyy sosiaalisen median käyttötavoissa ja -tottumuksissa. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kahden koulun oppilaita, jotka ovat kouluissaan osallistuneet videotuotantoprojekteihin ja osin julkaisseet digitaalista sisältöä internetissä. Aineistoa on täydennetty havainnoimalla oppilaiden videoprojektityöskentelyä ja opettajajohtoista mediakasvatuskeskustelua, jota hyödynnettiin ensisijaisesti haastattelurungon laadinnassa. Tutkimusnäkökulmaa on syvennetty kuvallisen sisällöntuotannon koulutustilaisuuksiin ja Hämeenlinnassa keväällä 2013 pidettyyn Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssiin osallistumalla sekä Future School Research Centerin tutkijoiden kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin QSR NVivo -ohjelmaa käyttäen. Sisällönanalyysilla jäsennettiin tekstin merkityksiä ja selkeytettiin tutkimusaineistoa, jotta tutkittavaa ilmiötä kuvaavat keskeiset ydinkategoriat voitiin erotella johtopäätösten tekoa varten. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että digitaalinen sisällöntuotanto on oppilaiden näkökulmasta innoittava työtapa, joka mahdollistaa luovuuden ja yhteisöllisen oppimisen. Se edistää 2000-luvun taitojen ja uusien lukutaitojen oppimista sekä teknologiataitojen kehittymistä. Oppilaat kokevat koulutöidensä julkaisemisen positiivisena asiana, koska sillä tavoin he saavat koulutöilleen näkyvyyttä, ne ovat helposti saatavilla ja edelleen jaettavissa. Toisaalta he tiedostavat yksityisyyden säilyttämisen ja yhteisten pelisääntöjen, kuten tekijänoikeuksien ja internetin käyttäytymissääntöjen, oppimisen tärkeyden. Tämän tutkimuksen mukaan neljännen luokan oppilaat tietävät internetissä toimiessaan vastuunsa, mutta he eivät miellä itseään verkossa toimiessaan vaikuttajiksi eivätkä koe olevansa mukana osallisuuden kulttuurissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että digitaalinen sisällöntuotanto sopii osaksi koulupäivää ja opetusta, koska työskentely on mielekästä ja oppimiseen haastavaa. Sen avulla voidaan opettaa eri aineiden oppisisältöjä ja hyödyntää tutkivan, ymmärtävän ja yhteisöllisen oppimisen menetelmiä. Julkaisemislähtöinen videotuotanto mahdollistaa tuotoksille aikaisempaa laajemman näkyvyyden, joten oppilaat paneutuvat työskentelyyn todennäköisesti aikaisempaa enemmän varmistuen siten tuotoksen julkaisukelpoisuudesta. Julkaiseminen koulukontekstissa on valvottua ja ohjattua, jolloin lapset oppivat harkitsemaan, millainen sisältö on asiallista ja millä tavoin verkossa voi muiden kanssa kommunikoida.