University of Oulu

Väkivallattoman elämän eväät : väkivaltataustaisten henkilöiden kyvykkyydet väkivallattoman elämän tavoittelussa

Saved in:
Author: Hirvelä, Laura-Maria1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201403141196
Language: Finnish
Published: Oulu : L.-M. Hirvelä, 2014
Publish Date: 2014-03-17
Physical Description: 46 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Manninen, Sari
Reviewer: Salakka, Markku
Manninen, Sari
Description:

Tiivistelmä

Tutkielmani tarkoituksena oli tutkia väkivaltataustaisten henkilöiden kyvykkyyksiä väkivallattoman elämän rakentamisessa. Tutkimuskysymyksenä oli, mitkä kyvykkyydet asettuvat merkityksellisiksi väkivaltarikoksista tuomittujen elämässä heidän tavoitellessaan väkivallatonta elämää. Metodologisena lähestymistapana on narratiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostuu neljästä elämäntarinallisesta haastattelusta ja aineisto kerättiin kevään 2013 aikana. Haastateltavat saatiin Oulun Setlementti Ry:n Via Vis -hankkeen kautta. Hankkeen tarkoituksena on tukea väkivaltataustaisia henkilöitä irtautumaan väkivallan kierteestä. Kaikki haastateltavat olivat miehiä. Miehet olivat erilaisissa tilanteissa väkivallasta irtautumisprosessissa: kaksi heistä oli jo päässyt vankilasta, mutta kaksi heistä suoritti vankeusrangaistustaan haastattelun aikana.

Keskeisenä käsitteenä tutkielmassa on väkivallattomuus. Väkivallattomuutta koskevissa tutkimuksissa puhutaan väkivallasta irrottautumisesta eli desistanssista (desistance). Käsite kuvaa ihmistä aktiivisena toimijana desistanssiprosessissa. Tutkielmani kohdehenkilöiden väkivallasta irrottautumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin filosofi Martha Nussbaumin capabilities approach -teorian valossa, joka toimi tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä. Teoria korostaa ihmisten vapautta ja toimintakyvykkyyksiä. Näistä kyvykkyyksistä Nussbaum on luonut 10 kohdan listan, mitkä asiat tekevät elämästä elämisen arvoista.

Kaikkien tutkittavien henkilöiden kohdalla väkivallasta irrottautumisprosessiin oli vaikuttanut kuuluminen ja tunteet. Näiden kyvykkyyksien ehtona oli, että jokainen oli tuntenut ensin myötätuntoa jonkun toisen ihmisen tai jopa eläimen taholta. Näin ollen myötätunnon kokemus auttoi kohdehenkilöitä itse näyttämään tunteensa muille ja pitämään huolta muista ihmisistä. Aistien, mielikuvituksen ja ajatusten käyttö sekä koulutus toimivat elämän järjestykseen saamisen edesauttajina, kun taas käytännön järkeily sai joidenkin tutkittavien kohdalla aikaan asenteiden muuttumista. Vapaa-ajan aktiviteeteista nauttiminen toimi osalla arjen rytmittäjänä ja aggressioiden purkamiskeinona. Kaksi tutkittavista sai luonnosta nauttimisen kautta sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Kahden tutkittavan kohdalla väkivallasta irrottautumisprosessissa oli ollut merkittävänä tekijänä uskonnollisuus ja hengellisyys. Tällaista aspektia ei kuitenkaan Nussbaumin listasta löydy, joten tämän kohdejoukon kohdalla Nussbaumin listaan voidaan tässä tutkimuksessa lisätä uusi kyvykkyys joidenkin kohdalla. Tämä tarjoaa mielenkiintoisen avauksen jatkotutkimukselle ja filosofiselle keskustelulle kyvykkyyksistä. On kuitenkin huomattava, että hengellisyys ei ollut jokaisen kohdalla merkityksellinen kyvykkyys.

see all

Subjects:
Copyright information: © Laura-Maria Hirvelä, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.