JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella 5–6-vuotiaiden suomi-ruotsi- kaksikielisten lasten suomen kielen sanastoa. Tutkimuksessa vertailtiin kaksikielisten lasten suoriutumista sanastotestissä yksikielisten lasten suoriutumiseen. Sanaston tasoa arvioitiin sekä ymmärtävän että tuottavan sanaston osalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös substantiivien ja verbien hallintaa. Lisäksi selvitettiin suomen kielelle altistumisajan ja sanaston tason välistä yhteyttä. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 24 kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä 5–6-vuotiasta lasta. Kaksikielisten koehenkilöiden ryhmässä oli 11 lasta ja kontrolliryhmässä 13 yksikielistä lasta. Kaksikielisten lasten kotikielet olivat suomi ja ruotsi. Sanaston tasoa arvioitiin “Language Impairment in a Multilingual Society: Linguistic Patterns and the Road to Assessment” -hankkeen yhteydessä kehitetyllä CLT-testillä (Crosslinguistic lexical task). Testi koostui neljästä tehtäväosiosta: substantiivien ja verbien ymmärtäminen sekä substantiivien ja verbien tuottaminen. Pisteytyksessä noudatettiin testin ohjeistusta. Tutkimus osoitti, että kaksi- ja yksikielisten lasten sanaston tasossa on eroja. Kaksikielisten koehenkilöiden suoriutuminen sanastotestissä oli tilastollisesti merkitsevästi heikompaa kaikilla tutkituilla osa-alueilla (substantiivien ymmärtäminen, verbien ymmärtäminen, substantiivien tuotto ja verbien tuotto) kuin yksikielisillä koehenkilöillä. Suomen kielelle altistumisajan ja sanaston tason välillä havaittiin melko voimakas positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä yhteys. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että kaksi- ja yksikielisten lasten sanastoissa on tilastollisesti merkitsevä ero, kun sanastoa tarkastellaan vain yhden kielen osalta. Pienen otoskoon vuoksi tuloksiin on hyvä suhtautua varauksella mutta tuloksia voidaan silti pitää suuntaa antavina. Tutkimus osoittaa, että kaksikielisten lasten sanaston vertaaminen yksikielisiin normeihin ei välttämättä anna aitoa kuvaa lasten sanaston tasosta. Kaksikielisten lasten sanastoa tarkastellessa olisikin syytä huomioida molempien kielten yhteissanasto.