University of Oulu

Äänen narinan esiintyminen naisilla eri ikäryhmissä

Saved in:
Author: Eskelinen, Anu1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404031233
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Eskelinen, 2014
Publish Date: 2014-04-07
Physical Description: 58 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Lehtihalmes, Matti
Reviewer: Lehtihalmes, Matti
Yliherva, Tuula
Description:
Äänen narina on aiemmin liitetty vahvasti äänihäiriöön, mutta se voi myös olla osa normaalia äänen tuottoa. Lisäksi narina on liitetty erityisesti miesääneen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia äänen narinan esiintymistä naisilla eri ikäryhmissä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli selvittää, missä määrin äänen narinaa esiintyy kuulonvaraiseen arvioon perustuen ja mitkä akustiset piirteet liittyvät narinaan. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli pohtia äänen narinaan liittyviä taustatekijöitä. Tutkimukseen osallistui 25 Oulun normaalikoulun 15-vuotiasta oppilasta, 30 Oulun yliopiston 20–25-vuotiasta opiskelijaa ja 13 Oulun yliopiston 35–40-vuotiasta opettajaa. Tutkittavilta äänitettiin kolme ääninäytettä: fonaationäyte, lukunäyte ja spontaanipuhenäyte. Näytteet analysoitiin sekä kuulonvaraisesti että akustisesti. Kuulonvaraisen arvioinnin suoritti kaksi Oulun yliopiston logopedian laitoksen opettajaa CAPE V -menetelmään perustuen. Akustiset analyysit mitattiin Praat-ohjelmalla. Äänen narinan ja tutkittavien esitietojen keskinäistä yhteyttä mitattiin χ²-riippumattomuustestillä. Tutkimuksen mukaan äänen narinan esiintyminen naisilla oli erittäin yleistä kaikissa ikäryhmissä, erityisesti jatkuvan puheen näytteissä. Spontaanipuhenäytteissä äänen narinaa esiintyi 72 %:lla 15-vuotiaista, 67 %:lla 20–25-vuotiaista ja 69 % 35–40-vuotiaista. Lisäksi enemmistöllä 25–30-vuotiaista (73 %) ja 35–40-vuotiaista (61 %) esiintyi äänen narinaa myös lukunäytteissä. Tutkimuksen tulokset vahvistavatkin aiemmin tehtyjä havaintoja siitä, että narina voidaan liittää myös naisääneen. Lisäksi äänen narina voitiin liittää tiettyihin akustisiin parametreihin, erityisesti perustaajuus- ja perturbaatioparametreihin sekä äänenkatkoihin. Perustaajuusparametrit, F0 mean ja F0 min, olivat narinassa matalampia kuin ei-narinassa, kun taas perustaajuuden vaihtelu (F0 sd) oli narinassa suurempaa kuin ei-narinassa. Perturbaatioparametrit, jitter ja shimmer, olivat narinassa pääasiassa korkempia kuin näytteissä, joissa narinaa ei havaittu. Myös äänenkatkojen määrä oli narinassa suurempi kuin ei-narinassa. Äänen narinaa ei voitu liittää mihinkään tutkittavilta kerättyyn esitietoon. Kuulonvaraisen arvioinnin perusteella äänen narinaan liittyi tämän tutkimuksen naisilla myös muita poikkavia äänen piirteitä – vuotoisuutta, karheutta ja puristeisuutta. Äänen narinaan liitetyt numeeriset keskiarvot narinan poikkeavuuden asteesta olivat lieviä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että äänen narina ei välttämättä liity äänihäiriöön vaan se voi olla osa puhujan puhetapaa ja liittyä tiettyyn sosiaaliseen yhteisöön. Kliinikoiden on myös hyvä pitää mielessä, että narinaa arvioidessa voidaan kuulonvaraisen arvioinnin lisäksi hyödyntää akustisia analyyseja.
see all

Subjects:
Copyright information: © Anu Eskelinen, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.