University of Oulu

”Tämä Hitler, ajattelen, se on meille — elinkautinen.” : kansallissosialistisen menneisyyden hallinta kertomuksen avulla Saksassa toisen maailmansodan jälkeen

Saved in:
Author: Luosujärvi, Timo1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404111266
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Luosujärvi, 2014
Publish Date: 2014-04-15
Physical Description: 72 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Salakka, Markku
Reviewer: Pinola, Timo
Salakka, Markku
Hautala, Marjatta
Description:
Tutkimus tarkastelee kolmen kaunokirjallisen kertomuksen tapaa käsitellä Saksan kansallissosialistista menneisyyttä. Aineistona ovat Wibke Bruhnsin Isäni maa, Günter Grassin Sipulia kuoriessa ja Horst Krügerin Hajonnut talo. Kansallissosialismin aikaiset tapahtumat ovat jättäneet trauman paitsi vainon uhreille myös saksalaisille itselleen, ja sukupolvet ylittävä vastuu menneisyydestä on merkittävä osa yhteisön kollektiivista identiteettiä. Historiaa tulkitsevat ja historiatietoisuutta ilmentävät kertomukset toimivat osana vaikean menneisyyden käsittelyä ja hallintaa, ja niillä on merkitystä yksilöllisen ja yhteisöllisen identiteetin rakentajina. Saksan sodanjälkeiselle yhteiskunnalle tyypillistä oli vaikeneminen vaikeasta menneisyydestä. 1960-luvulta lähtien avoimuus asian käsittelyssä alkaa vähitellen lisääntyä, ja kollektiivisen syyllisyyden näkökulma korostuu, mikä tulee voimakkaasti esille Krügerin kertomuksessa. Krügerin ohella Grass painottaa keskiluokkaisten saksalaisten velvollisuudentuntoisuuden ja välinpitämättömyyden aiheuttamaa vastuuta tapahtuneesta. Kertomuksien historiantulkinnassa onkin voimakas moraalinen ulottuvuus. Sisällöllisesti kertomuksissa limittyvät yksilöllinen elämänhistoria sekä yhteisölliset kokemukset ja tulkinnat, ja ne kuvaavat saksalaisten suhtautumista kansallissosialistien hallintoon ja ideologiaan sekä vastarinnan mahdollisuuteen. Teosten henkilökohtaisuus ilmentää kertomusten merkitystä oman identiteetin rakentamisen näkökulmasta, mutta kirjallisuudella, kuten muullakin historiakulttuurilla, on keskustelun kautta vaikutusta myös yhteisölliseen identiteettiin. Tarkasteltujen kirjailijoiden oma suhde syyllisyyteen vaihtelee. Erityisesti 2000-luvulla kirjoitetut tarinat sisältävät aiempaa moniperspektiivisemmän näkökulman menneisyyteen, ja niissä tulee esille myös saksalaisten oma kärsimys yksipuolisen syyllistämisen sijaan. Tällä on merkitystä historiallisen identiteetin sisältämän tulevaisuusnäkökulman kannalta, sillä moniperspektiivisyys voi osaltaan vähentää kulttuuristen kertomusten mahdollista eksklusiivista luonnetta ja tarjota positiivisia samaistumisen kohteita. Moraalisesti tiedostava ja kriittinen historiatietoisuus realisoituu menneisyydestä tehtyjen kertomusten rakentamisessa, ja kasvatusetiikan kannalta kertomukset välittävät näkemystä kriittisen ajattelun tarpeellisuudesta yhteiskunnassa ja historian tarkastelussa.
see all

Subjects:
Copyright information: © Timo Luosujärvi, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.