University of Oulu

7–8-vuotiaiden lasten musiikillisiin ympäristöihin vaikuttavia tekijöitä : pilottitutkimus lasten musiikillisen maailman avartumisesta

Saved in:
Author: Henriksson, Ella1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404111268
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Henriksson, 2014
Publish Date: 2014-04-15
Physical Description: 122 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojala, Juha
Reviewer: Ojala, Juha
Ervasti, Marja
Description:

Tiivistelmä

Tutkielma tarkastelee, minkälaisessa vaiheessa 7–8-vuotiaat lapset ovat musiikillisen maailman avartumisen prosessissa. Musiikillinen maailma käsittää elämässä kaiken sen, mitä musiikki tavalla tai toisella koskettaa. Musiikillisen maailman avartumisella tarkoitetaan sitä, kun lapsi siirtyy lähinnä kodin sosiaalisten verkostojen säätelemästä musiikillisesta maailmasta lapsen oman itseohjautuvuuden mukaan säädeltyyn musiikilliseen maailmaan. Toisin sanoen musiikillisen maailman avartumisen myötä lapsi alkaa itse yhä vakituisemmin muokata ja säädellä musiikillisia ympäristöjään. Jotta tutkimuksen pääkysymykseen voidaan vastata, tutkimus tarkastelee, millä tavoin 7–8-vuotiaat lapset säätelevät itseohjautuvasti musiikillisia ympäristöjään. Tämä tapahtuu keskittymällä tutkimaan kahta lasten musiikillisiin ympäristöihin vaikuttavaa tekijää: sitä, millä tavalla ja missä määrin lasten musiikilliset preferenssit ja sosiaaliset verkostot (vanhemmat, sisarukset ja kaverit) vaikuttavat lasten musiikillisiin ympäristöihin. Tutkimus toimii pilottitutkimuksena vielä suunnitteluvaiheessa olevalle pitkäaikaiselle tutkimusprojektille, jonka tarkoituksena on seurata lasten ja nuorten musiikillisten ympäristöjen kehittymistä ja musiikillisen maailman avartumista peruskoulun ja lukion aikana kolmen vuoden välein. Tutkielmassa keskitytään aihealuetta käsittelevän uuden tutkimustiedon tarjoamisen lisäksi analysoimaan, minkälaisilla menetelmillä lasten musiikillisen maailman avartumista ja musiikillisiin ympäristöihin vaikuttavia tekijöitä olisi luotettavaa tutkia.

Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä lasten musiikillisia ympäristöjä ja niihin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan lasten globaalin mediaympäristön, musiikillisten preferenssien, musiikillisen kehityksen ja sosiaalisen verkoston näkökulmasta. Tutkimussuuntaukseltaan tutkielma on fenomenografinen laadullinen tutkimus, jossa tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan lasten käsitysten kautta. Aineistonkeruu on tapahtunut haastattelemalla 35 1.luokkalaista lasta puolistrukturoidun haastattelun keinoin. Koulutuntien aikana tapahtuneet noin 20 minuuttia kestäneet haastattelut ovat rakentuneet niin, että haastattelija on kirjannut vastaajien vastaukset ennalta suunniteltuun haastattelulomakkeeseen. Aineistonanalyysissa on käytetty fenomenografisen analyysin lisäksi sisällön erittelyä, jonka avulla on kysymyksistä ja aihekokonaisuuksista riippuen ollut tehokasta hallita suurta aineistoa.

Tulokset osoittivat 7–8-vuotiaiden lasten olevan vähintään musiikillisen maailman avartumisen prosessin alkuvaiheissa. Vaikka musiikin miellyttävyydellä oli suuri rooli lasten musiikillisten ympäristöjen muotoutumisessa ja 7–8-vuotiaat lapset olivat jo hyvin pitkälle enkulturoituneita populaarimusiikkikulttuuriin, ei täysin itsenäisestä musiikillisten ympäristöjen säätelystä voida puhua. Sillä vaikka lapsilla oli mahdollisuus toimia itseohjautuvasti musiikillisissa ympäristöissään ja he oman käsityksensä mukaan toimivat niin, vaikuttivat heidän musiikillisiin ympäristöihinsä vahvasti myös heidän sosiaalinen verkostonsa. Esimerkiksi lasten musiikilliset preferenssit näyttivät olevan yhteneväisiä heidän vanhempiensa musiikillisten preferenssien kanssa, ja merkittävimpinä esiintyjien esittelijöinä toimivat perheenjäsenet ja media. Vanhempien vaikutus lastensa musiikillisiin ympäristöihin ei kuitenkaan automaattisesti sulje pois mahdollisuutta lapsen musiikillisen maailman avartumisesta.

Vaikka tutkielman laaja aineisto ja suuri vastaajajoukko pyrkivät mahdollisimman kattavan yleiskuvan saavuttamisen, tulokset eivät ole yleistettävissä. Lapset voivat saman ikäisinä käydä läpi hyvin erilaisia vaiheita musiikillisen maailman avartumisen prosessissa. Aikaisemman musiikillisen maailman avartumista käsittelevän tutkimustiedon ollessa vähäistä tutkielma antaa kuitenkin merkittävää ja valaisevaa tietoa ilmiöstä niin teoreettisen kuin tutkimusmetodologisen näkökulman kannalta. Jatkotutkimuksen kannalta merkittävintä olisi pitkäaikaisesti seurata eri-ikäisten lasten ja nuorten musiikillisia maailmoja ja musiikillisia ympäristöjä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tärkeää olisi pureutua tarkastelemaan myös lasten arkipäivän toimintaa heidän musiikillisissa ympäristöissään, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden ja median roolia lapsen musiikinkuuntelutottumuksissa, musiikillisten preferenssien pitkäaikaista kehityskulkua, lasten ja vanhempien yhteneväistä musiikillista preferenssiä sekä sukupuolen ja musiikkiharrastusten vaikutusta musiikillisiin ympäristöihin ja musiikillisen maailman avartumiseen. Tutkimusmenetelmällisten valintojen kohdalla esimerkiksi teemahaastattelut, etnografinen havainnointi, vanhempien haastattelu ja monien aineistonkeruumenetelmien käyttö lisäisi aineiston ja tutkimustiedon kattavuutta sekä tutkimusten luotettavuutta.

see all

Subjects:
Copyright information: © Ella Henriksson, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.