JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksen tarkoitus oli perehtyä oppilaan matemaattiseen identiteettiin, matemaattisiin oppimisvaikeuksiin ja selvittää millainen yhteys näiden kahden välillä on. Tutkimuksen lähtökohtana oli Heyd-Metzuyanimin (2012) artikkeli, jossa tutkitaan matemaattista identiteettiä sekä esitellään matemaattiseen identiteettiin ja oppimisvaikeuteen liittyvä tapaustutkimus. Artikkelista etsittiin identiteettiin tai matemaattisen oppimisvaikeuteen viittaavat lähteet ja kaikki aiheen ohittavat artikkelit hyljättiin. Muita lähteitä löydettiin valittujen artikkeleiden lähdeluetteloista ja muiden hakumenetelmien avulla. Pro gradu on kirjallisuustutkimus ja pohjautuu pääosin tieteellisesti julkaistuihin artikkeleihin. Tärkeimpiä lähteistä olivat edellä mainitun lisäksi Bishopin (2012), Blackin (2012) ja Grootenboerin ja Zevenbergenin (2008) identiteettiin perehtyvät artikkelit sekä Gearyn (2004) matemaattista oppimisvaikeutta kattavasti käsittelevä artikkeli. Matemaattisella identiteetillä tarkoitetaan oppilaan laajempaa käsitystä itsestään matemaattisesta näkökulmasta. Nykyiset sekä menneisyyden tapahtumat, muut oppilaat, opettaja ja vuorovaikutustilanteet vaikuttavat matemaattisen identiteetin kehittymiseen. Matemaattinen identiteetti muuttuu jatkuvasti. Erityisesti sosiaalisella vuorovaikutuksella on merkittävä osa identiteetin muodostumisessa. Opettaja voi kehittää oppilaiden matemaattisia identiteettejä pyrkimällä antamaan jokaiselle onnistumisen tunteita. Hänen roolinsa on väliaikainen — jäljelle jää vain oppilas ja oppilaan suhde matematiikkaan. Matemaattisen oppimisvaikeuden muodostuminen johtuu useimpien tutkimusten mukaan yksilöllisistä syistä. Heikkoa matemaattista identiteettiä ei nosteta esiin oppimisvaikeuden muodostumiseen vaikuttavissa tekijöissä. Menestymiseen matematiikassa vaikuttavat kuitenkin oppilaan matemaattinen identiteetti, opettaja, oppilaat, ympäristö ja vuorovaikutustilanteet kokonaisuutena. Matemaattisen oppimisvaikeuden piirteet voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin. Proseduraalisen alatyypin piirteisiin kuuluvat menettelytapojen ongelmat. Tällaisia ovat vähemmän kehittyneiden menetelmien toistuva käyttö, toistuvat virheet menetelmien suorituksessa sekä vaikeudet monivaiheisissa tehtävissä. Semanttisen muistin alatyyppiin kuuluvat pitkäaikaismuistin ongelmat, kuten vaikeudet aritmetiikan faktojen muistamisessa. Visuospatiaaliseen alatyyppiin kuuluvat sanalliset ja geometrian esittämisen ongelmat. Matemaattinen oppimisvaikeus ei ilmene kaikilla oppilailla samalla tavoin. Matemaattisella oppimisvaikeudella ja identiteetillä on selvästi yhteys toisiinsa. Matemaattinen oppimisvaikeus aiheuttaa yleensä oppilaan matemaattisen identiteetin heikkenemisen. Tämä voi johtua muun muassa siitä, että oppilas tuntee itsensä matematiikassa heikommaksi kuin muut oppilaat, eikä saa riittävästi onnistumisen tunteita. Opettajan tulisi kohdella MLD-oppilasta riittävän yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti, mutta tarjota hänelle tarvittavaa lisätukea. Oppilaan leimaaminen muiden silmissä heikoksi voi johtaa oppilaan syrjäytymiseen ja vuorovaikutustilanteiden vääristymiseen. Oppilailla, jotka menestyvät hyvin matematiikassa, on yleensä hyvä matemaattinen identiteetti. Muut oppilaat voivat käytöksellään saada toisen oppilaan identiteetin heikentymään esimerkiksi toistuvissa epätasapainoisissa vuorovaikutustilanteissa. Opettajan tulisi valvoa riittävästi vuorovaikutustilanteita, jotta ne pysyvät tasapainoisina. Matemaattisen identiteetin heikkeneminen voi johtaa myös huonoon matematiikan opintomenestykseen, mutta ei voida kuitenkaan puhua oppimisvaikeudesta vaan oppimistulosten heikkenemisestä.