JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni tehtävänä on selvittää päiväkodin työyhteisön kokemuksia pienryhmäpedagogiikasta. Tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Mikä merkitys pienryhmäpedagogiikalla on työyhteisölle? 2. Mikä merkitys työyhteisöllä on pienryhmäpedagogiikassa? Tutkimus on luonteeltaan fenomenologinen tutkimus ja tutkimusasenteeni on eksistentiaalis-fenomenologinen. Tutkimuksen taustalla on Lauri Rauhalan (1985)holistinen ihmiskäsitys. Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen olemassaolon perusmuodot ovat tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus. Tutkimukseni aineisto on hankittu haastattelemalla kahta päiväkodin lapsiryhmän kasvattajayhteisöä. Molemmissa työyhteisöissä oli käytössä pienryhmäpedagogiikka. Haastattelut ovat muodoltaan ryhmähaastatteluja. Litteroin ja analysoin aineiston hyödyntäen ja soveltaen Juha Perttulan (1995, 2000) fenomenologista analyysimenetelmää. Tutkimukseni analyysimenetelmä sisälsi kaksi osaa ja useita vaiheita. Ensimmäisen analyysiosan jälkeen muodostin työyhteisöjen yksilökohtaiset merkitysverkostot. Yksilökohtaiset merkitysverkostot mielletään tässä vaiheessa ehdotelmiksi yleisestä tiedosta. Aineiston analyysin toisessa osassa muodostin työyhteisöjen yhteisen yleisen merkitysverkoston. Yksilökohtaiset merkitysverkostot ja yleinen merkitysverkosto vastaavat tutkimuskysymyksiini. Tämän jälkeen seurasi tutkittavan ilmiön ymmärtäminen. Muodostin dialogin tutkimukseni tulosten sekä aikaisempien tutkimusten välille. Yleisestä merkitysverkostosta muodostui viisi merkitystihentymää: Ammatillisuus, työyhteisön yhteistyö, työyhteisön työhyvinvointi, lapsen hyvinvointi ja kasvatuskumppanuus. Nämä merkitystihentymät ovat molempien työyhteisöjen merkitysverkostojen keskeisimpiä tuloksia. Merkitystihentymät kertovat työyhteisön näkökulmasta pienryhmäpedagogiikassa. Pienryhmäpedagogiikka vaatii työyhteisöltä ammatillisuutta, mutta myös mahdollistaa oman ammatillisuuden hyödyntämisen. Yhteinen suunnittelu, kokeilu ja arviointi koettiin tärkeäksi osaksi pienryhmäpedagogiikkaa. Työyhteisöt kokivat pienryhmäpedagogiikan vaikuttaneen myönteisesti myös heidän työhyvinvointiinsa. Pienryhmäpedagogiikka mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisyyden huomioimisen. Lisäksi työyhteisöt kokivat, että pienryhmäpedagogiikka mahdollistaa laadukkaamman kasvatuskumppanuuden lapsen vanhempien kanssa. Olen arvioinut työn luotettavuutta Perttulan (1995) esittämän yhdeksän fenomenologisen tutkimuksen luotettavuuden kriteerin mukaan. Työn luotettavuutta lisää se, että olen tuonut avoimesti esiin koko tutkimusprosessin. Olen selventänyt jokaista tutkimusvaihetta ja havainnollistanut niitä esimerkeillä. Tutkimukseni tulokset on suunnattu erityisesti päiväkodin kasvattajayhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita pienryhmäpedagogiikasta ja oman työnsä kehittämisestä. Tutkimukseni tulokset ovat tuoretta ja arvokasta tietoa pienryhmäpedagogiikasta ja työyhteisön roolista sen toteuttajana.