Semanttisen harjoittelun vaikutus maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen sanavaraston kehittymisessä
Autio, Aino (2014-05-07)
Autio, Aino
A. Autio
07.05.2014
© 2014 Aino Autio. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405081360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405081360
Tiivistelmä
Tämän pro-gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia semanttisen harjoittelun vaikutusta maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen sanaston omaksumisessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää näkyvätkö semanttisen harjoittelun vaikutukset yleisenä sanavaraston kasvuna.
Tutkimukseen osallistui kolme peruskoulun ensimmäisellä luokalla olevaa maahanmuuttajataustaista poikaa ja se toteutettiin Oulun normaalikoululla. Harjoitusohjelma toteutui yhteensä kymmen kertaa kertaviikkoisesti ja siihen valittiin 50 sanan teemoittain jaettu harjoiteltava sanasto. Yhteen harjoituskertaan kuului kohdesanat sisältävä tarina ja semanttisen kartan rakentaminen. Semanttisen harjoittelun vaikutusta arvioitiin ennen ja jälkeen harjoittelujakson Bostonin nimentätestillä ja harjoittelujakson sanaston nimeämis- ja ymmärtämistehtävällä. Lisäksi harjoittelun välitöntä vaikutusta arvioitiin jokaisen harjoittelukerran yhteydessä tarinan uudelleen kerronnan sekä harjoitellun ja ei-harjoitellun sanaston nimeämistehtävän avulla.
Tulokset osoittivat että lapset omaksuivat sekä harjoitusohjelmaan kuuluvaa sanastoa että vertailuna käytettyä ei-harjoiteltua sanastoa merkittävästi. Harjoitellun sanaston osalta myös ymmärtäminen kasvoi selvästi. Vaikutukset eivät kuitenkaan näkyneet yhtä selvästi harjoitusjakson jälkeen yleisenä sanavaraston kasvuna. Sanavaraston taso Bostonin nimentätestillä arvioituna pysyi alle ikätason suomenkielisten normien ennen ja jälkeen harjoitusjakson.
Semanttinen harjoittelu itsessään ei aiheuttanut kasvua sanaston omaksumisessa, sillä myös ei-harjoitellun sanaston hallinta kasvoi tilastollisesti merkittävästi. Tutkimukset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa siitä, että maahanmuuttajalapsilla kestää vuosia saavuttaa ikätovereihin verrattavissa oleva sanavarasto ja he myös suoriutuvat heikommin sanavaraston arvioinnista L2 kielellä. Lisäksi tulokset tukevat tutkimuksia, joiden mukaan sanaston omaksumisen alkuvaiheessa sanoja painetaan mieleen enemminkin äänneasun perusteella ja sanan mieleen painaminen vaatii vain vähän altistusta. Semanttisen harjoittelun on todettu olevan hyödyllinen uuden kielen sanaston omaksumisessa vasta vanhempana.
Tutkimukseen osallistui kolme peruskoulun ensimmäisellä luokalla olevaa maahanmuuttajataustaista poikaa ja se toteutettiin Oulun normaalikoululla. Harjoitusohjelma toteutui yhteensä kymmen kertaa kertaviikkoisesti ja siihen valittiin 50 sanan teemoittain jaettu harjoiteltava sanasto. Yhteen harjoituskertaan kuului kohdesanat sisältävä tarina ja semanttisen kartan rakentaminen. Semanttisen harjoittelun vaikutusta arvioitiin ennen ja jälkeen harjoittelujakson Bostonin nimentätestillä ja harjoittelujakson sanaston nimeämis- ja ymmärtämistehtävällä. Lisäksi harjoittelun välitöntä vaikutusta arvioitiin jokaisen harjoittelukerran yhteydessä tarinan uudelleen kerronnan sekä harjoitellun ja ei-harjoitellun sanaston nimeämistehtävän avulla.
Tulokset osoittivat että lapset omaksuivat sekä harjoitusohjelmaan kuuluvaa sanastoa että vertailuna käytettyä ei-harjoiteltua sanastoa merkittävästi. Harjoitellun sanaston osalta myös ymmärtäminen kasvoi selvästi. Vaikutukset eivät kuitenkaan näkyneet yhtä selvästi harjoitusjakson jälkeen yleisenä sanavaraston kasvuna. Sanavaraston taso Bostonin nimentätestillä arvioituna pysyi alle ikätason suomenkielisten normien ennen ja jälkeen harjoitusjakson.
Semanttinen harjoittelu itsessään ei aiheuttanut kasvua sanaston omaksumisessa, sillä myös ei-harjoitellun sanaston hallinta kasvoi tilastollisesti merkittävästi. Tutkimukset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa siitä, että maahanmuuttajalapsilla kestää vuosia saavuttaa ikätovereihin verrattavissa oleva sanavarasto ja he myös suoriutuvat heikommin sanavaraston arvioinnista L2 kielellä. Lisäksi tulokset tukevat tutkimuksia, joiden mukaan sanaston omaksumisen alkuvaiheessa sanoja painetaan mieleen enemminkin äänneasun perusteella ja sanan mieleen painaminen vaatii vain vähän altistusta. Semanttisen harjoittelun on todettu olevan hyödyllinen uuden kielen sanaston omaksumisessa vasta vanhempana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32041]