JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden konventionaalisten ja uusien metaforien tuottamista. Tavoitteena oli myös selvittää onko taustamuuttujilla vaikutusta metaforien tuottamiseen Parkinsonin taudissa. Tutkimuksessa haastateltiin Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian klinikalta 19 Hoehn & Yahr -vaikeusasteeltaan I-III Parkinsonin tautia sairastavaa ja 19 tervettä vertailuhenkilöä. Vertailuhenkilöt kaltaistettiin Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kanssa iän, sukupuolen ja koulutustason mukaan. Metaforien tuottamista tutkittiin puolistrukturoidun haastattelututkimuksen avulla ja metafora-analyysiä mukaillen. Henkilöiden kognitiivisia taitoja arvioitiin Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease (CERAD) -testillä. Aineiston analyysissä käytettiin tilastollisten menetelmien parametrittomia sovitettujen parien Wilcoxonin testiä, Mann-Whitney U -testiä, Kuskal-Wallisin testiä ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Tilastollisesti merkitsevää eroa Parkinsonin tautia sairastavien ja terveiden vertailuhenkilöiden metaforien tuottamisessa ei ollut. Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt kuitenkin tuottivat metaforia kokonaisuudessaan hieman enemmän kuin terveet vertailuhenkilöt. Uusia metaforia tuotettiin kummassakin ryhmässä enemmän kuin konventionaalisia metaforia. Iällä, sukupuolella, koulutustasolla, sairauden vaikeusasteella ja kestolla tai kognitiivisilla taidoilla ei ollut vaikutusta metaforien tuottamiseen. Ainoastaan terveiden vertailuhenkilöiden ryhmässä koulutustasolla oli positiivinen yhteys metaforien tuottamisessa. Tutkimuksen avulla saatiin uutta tietoa suomalaisten Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden metaforien tuottamisesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei Parkinsonin taudilla ole suoraa vaikutusta metaforien tuottamiseen ainakaan sairauden ollessa vaikeusasteeltaan I-III Hoehn & Yahr -asteikolla. Metaforien tuottamisen neuraalisen perustan tutkiminen ja tiedon mahdollinen hyödyntäminen Parkinsonin tautiin liittyvien kommunikatiivisten ongelmien kuntoutuksessa on tärkeää.