JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hyvin ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten teknisen lukemisen, kirjoittamisen ja nopean nimeämisen taitoja ja verrata niitä täysiaikaisina syntyneiden verrokkilasten taitoihin 8–9-vuotiaana. Lisäksi tarkasteltiin nopean nimeämisen yhteyttä tekniseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lopuksi tarkasteltiin pienipainoisuuden yhteyttä keskosten suoriutumiseen edellä mainituissa taidoissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin puheterapeutti FM Minna Heikkisen väitöskirjaansa varten hankkimaa ja osittain puheterapeutti FM Lea Partasen tutkimaa hyvin ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten aineistoa (n=80), josta valittiin satunnaisesti 30 koehenkilöä tätä pro gradu -tutkimusta varten. Täysiaikaisina syntyneiden verrokkilasten aineisto hankittiin Oulun kaupungin 2. ja 3. luokkien suomenkielisistä oppilaista, joiden puheen ja kielen kehitys sekä oppiminen olivat sujuneet tyypillisesti. Lopulliset koehenkilömäärät olivat keskosaineistossa n=29 ja verrokkiaineistossa n=23. Teknistä lukemista arvioitiin YTTE-testin lukemisen sujuvuuden tehtävillä ja Sanaketjutestillä, kirjoittamisen arviointiin käytettiin Lukilassen saneltavien sanojen listaa ja nopean nimeämisen arviointiin Nopean sarjallisen nimeämisen testiä. Käytetyt analysointimenetelmät olivat kvantitatiivisia ja perustuivat testeissä normitettuihin tuloksiin heikosta ja normaalista suoriutumisesta. Kaikkia keskosia ja verrokkeja vertailtaessa käytettiin tilastollisia menetelmiä graafisen tarkastelun rinnalla, mutta ikäryhmiä tarkastelemalla saadut tulokset perustuvat yksinomaan graafiseen tarkasteluun pienen otoskoon vuoksi. Tulosten mukaan keskosten ja verrokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa teknisen lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa. Nopean nimeämisen osioissa ’esineet’, ’numerot ja kirjaimet’ sekä ’värit, numerot ja kirjaimet’ ryhmien välillä kuitenkin havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05). Iällä ei ollut suurta vaikutusta keskosten ja verrokkien välisiin eroihin. Sen sijaan nopean nimeämisen taidot olivat keskosilla yhteydessä useampaan teknistä lukemista ja kirjoittamista arvioivaan tehtävään kuin verrokeilla. Erittäin pienten, alle 1000 g syntyessään painaneiden keskosten taidot eivät eronneet tilastollisesti muiden keskosten taidoista. Tuloksiin on suhtauduttava varauksella pienen otoskoon ja muiden tutkimuksen luotettavuutta vähentävien seikkojen vuoksi. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää puheterapeutin kliinisessä työssä, jossa ennenaikaisuuden vaikutukset myöhempään kielelliseen kehitykseen ja erityisesti oppimistuloksiin voidaan ottaa mahdollisimman varhain huomioon.