JultikaUniversity of Oulu repository

Pro gradu -tutkielmani käsittelee lähetystyöntekijä Karl Emil Liljebladia (1876–1937) esineellisen ambokulttuurin kerääjänä hänen 407 esinettä ja 219 luonnontieteellistä näytettä sisältävän etnografisen kokoelmansa kautta, jonka Liljeblad kokosi nykyisen Pohjois-Namibian Ambomaalta lähetyskausinaan vuosina 1900–1907 ja 19012–1919 sekä tutkimusmatkallaan vuosina 1930–1932. Päälähteenäni toimivat Oulun maakunta-arkistossa sijaitsevien Emil Liljebladin arkiston ja Aune Liljebladin kokoelman esinekokoelmaan ja Emil Liljebladin ambokäsityksiin liittyvä asiakirja-aineisto sekä Kansallisarkistossa sijaitsevan Suomen Lähetysseuran arkiston Emil Liljebladin lähetysjohtajalle lähettämät kirjeet. Täydentävinä lähteinä käytän Risto ja Helmi Liljebladin hallussa olevaa Emil Liljebladin asiakirja-aineistoa, Suomen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuusarkiston Kaarle Krohnin arkiston Liljebladin kirjeitä ja Oulun Yliopiston Liljeblad kokoelman valokuvia. Näitä lähteitä analysoimalla selvitän, millaisia esineitä Emil Liljeblad on kerännyt ja miksi kokoelman sisällöstä on muodostunut sellainen kuin se on. Määritän myös kokoelman paikkaa suhteessa aikaansa vertaamalla Liljebladin keräystapoja, kokoelman sisältöä ja esinemääriä pääasiassa länsimaalaisten lähetystyöntekijöiden esinekeruuseen ja kokoelmiin. Tässä päävertailukohteenani ovat Suomen osalta Kansallismuseon Martti Rautasen Ambomaan kokoelma ja Suomen Lähetysseuran museo Kumbu-kumbun kokoelma. Vertailun laajempaan länsimaalaiseen kontekstiin suoritan siitä julkaistun tutkimuksen avulla. Tutkimukseni tuloksena on, että Emil Liljeblad vastasi sekä keräystavoiltaan että kokoelmansa sisällöltä tyypillistä länsimaalaista etnografisen esineistön kerääjää erityisesti kulttuurintutkimuksesta kiinnostuneiden lähetystyöntekijöiden osalta. Hänen päämääränään oli kerätä autenttista ambokulttuuria kuvaava kokoelma. Kokoelmaan kuului tämän päämäärän mukaisesti laajasti ambojen kulttuurin eri piirteisiin liittyneitä esineitä: taikavälineitä, pukeutumiseen liittyneitä esineitä, aseita, astioita, käsitöitä ja elinkeinoihin liittyneitä työkaluja ja tarve-esineitä. Liljebladin keräyksessä korostui erityisesti uskontoon ja pukeutumiseen liittynyt esineistö, mikä selittyy sekä Liljebladin lähetystaustastaan nousevilla käsityksillä kulttuurin keskeisistä piirteistä että tutkijan roolilla ja tutkimusmatkan painotuksilla kerätä länsimaalaisen vaikutuksen vuoksi pian katoavaksi ajateltua esineistöä. Myös keräyksen kohteena olleiden ambojen motiivit kaupankäynnissä ja lahjojen vaihdossa vaikuttivat merkittävästi kokoelman sisällön muotoutumiseen kaikkien esineryhmien osalta. Liljebladin aikainen kokoelma loi varsin yleisen stereotypian mukaisen tulkinnan amboista afrikkalaisena kansana. Kokoelma näyttäisi vastaavan siirtomaavaltojen tapaa esittää alusmaidensa kohdekansoja materiaalisen kulttuurin avulla ja kokoelma voidaankin nähdä konkreettisena todisteena vieraan kulttuurin piirissä toimimisesta ja haltuunotosta.