University of Oulu

Sanoa-verbi fraseologisena yksikkönä oppijansuomessa ja natiivikielessä : verbin ydin ja morfologinen priming

Saved in:
Author: Varrio, Hanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405151395
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Varrio, 2014
Publish Date: 2014-05-15
Physical Description: 107 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Sivonen, Jari
Reviewer: Mantila, Harri
Sivonen, Jari
Description:
Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani lekseemin sanoa esiintymistä oppijansuomessa ja natiivisuomessa korpuslingvististen metodien avulla. Käsittelen työssäni lekseemiä sanoa fraseologisena yksikkönä, mutta keskityn tutkimaan kahta fraseologisen yksikön osa-aluetta. Tutkin sanoa-lekseemin morfologista primingia kartoittamalla lekseemin eri sananmuodot, minkä lisäksi tutkin sananmuotoihin liittyviä kotekstuaalisia piirteitä eli täydennysympäristöjä. Tavoitteenani on selvittää sitä, minkälaisia eroja lekseemin sanoa fraseologisessa käytössä on natiivien ja ei-natiivien kielenkäyttäjien välillä sekä, minkälaisia erot ovat keskitason ja edistyneiden kielenoppijoiden välillä. Lisäksi kartoitan sitä, miten lekseemiä sanoa käytetään natiivikielessä ja oppijankielessä tekstilajeiltaan toisistaan eroavissa teksteissä. Tutkimukseni on aineistopohjainen, ja aineistoni on peräisin kolmesta kirjoitetun kielen korpuksesta: Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) Suomen tekstikokoelmasta, Käännössuomen korpuksesta (KS) sekä Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI). Korpukset eroavat toisistaan tekstintuottajiensa lähdekielten perusteella niin, että aineistot CSC ja KS edustavat natiivikieltä ja ICLFI-aineisto oppijankieltä. Lisäksi osa korpusaineistosta on luokiteltavissa tekstilajiltaan ei-fiktiiviseksi ja osa fiktiiviseksi. Tutkimusmetodini aineistoja vertaillessa on pääosin kvantitatiivinen, ja havaintoni perustuvat sekä muotojen ja rakenteiden frekvenssitietoihin että tilastolliseen testaukseen. Myös kvalitatiivinen näkökulma painottuu selittäessäni aineistojen välistä variaatiota. Työn teoreettisena taustana on kontekstuaalinen semantiikka, joka painottaa ilmausten merkityksen kontekstilähtöisyyttä niin, että merkitystä tutkitaan aina joko ilmausta ympäröivän tekstikontekstin tai sosiaalisen ympäristön huomioivan kontekstin analyysin avulla. Tutkin lekseemiä fraseologisena yksikkönä, ja käytän leksikaalisen ja morfologisen primingin teoriaa. Leksikaalinen priming painottaa sanan, ja morfologinen priming sananmuodon, tavallista yhteisesiintymistä kontekstissa ilmenevien sanastollisten, kieliopillisten ja semanttisten piirteiden kanssa. Lisäksi tutkimuksen teoreettisessa taustassa nousevat esiin suomi toisena ja vieraana kielenä -tutkimus, tekstilajitutkimus sekä tutkimani verbin syntaksi ja semantiikka. Tutkimustulosteni perusteella voi todeta, että sekä kielenosaamisen taso että tekstilaji vaikuttavat kielen fraseologiseen käyttöön. Natiiviaineiston ja oppijankielen aineiston välillä on merkitsevä ero, joka koskee sananmuotojen ja täydennysympäristöjen käytön variaatiota. Oppijankielessä lekseemin sanoa sananmuotoja käytetään natiivikieltä vaihtelevammissa muodoissa, ja myös ei-natiivien kielenkäyttäjien käyttämien täydennysympäristöjen kirjo on natiivikieltä vaihtelevampi. Tekstilaji vaikuttaa aineiston rakenteeseen ja esimerkiksi sanaston käyttöön oleellisesti, ja tulosteni perusteella korostankin, että tekstilajin merkitys on aina huomioitava kielimuotojen välisen variaation tutkimuksessa.
see all

Subjects:
Copyright information: © Hanna Varrio, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.